Osuuskauppa Hämeenmaa työllisti Hyrian kouluttamia ukrainalaisia 

Case-kuvaukset
Image
Valokuvassa on Prisman myymäläpäällikkö Anssi Vilen. Anssi seisoo Prisman edessä ja hymyilee. Hänellä on päällään Prisman työasu.
”Saatiin tosi hyviä ja motivoituneita työntekijöitä!”

Hyrian "Suomen työelämä tutuksi" -koulutukseen osallistuneet ukrainalaiset pääsivät työharjoitteluun Osuuskauppa Hämeenmaalle Riihimäen Prismaan erilaisiin tehtäviin. Tämä on tulosta Hyrian ja Osuuskauppa Hämeenmaan hankeyhteistyöstä, jonka tavoitteena on ollut tukea ukrainalaisten kotoutumista ja työllistymistä.  

Riihimäen Prisma on työllistänyt hankkeiden aikana ukrainalaisia neljästä eri koulutusryhmästä kesätöihin ja toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Työllistyneet ovat olleet Hyriassa opiskelijoina ukrainalaisille suunnatussa koulutuksessa, jossa opitaan suomen kielen alkeita, suomalaisen työelämän käytäntöjä sekä opiskelu- ja urasuunnittelutaitoja. Koulutukseen on sisältynyt työharjoittelu Osuuskauppa Hämeenmaan tarjoamissa harjoittelupaikoissa. 

Riihimäen Prisman myyntipäällikkö Anssi Vilen on ollut vahvasti mukana Osuuskauppa Hämeenmaassa vaikuttamassa yrityksen päätökseen lähteä mukaan Hyrian hankkeeseen. Osuuskauppa Hämeenmaan päätöksen taustalla oli yrityksen arvot ja halu auttaa konkreettisesti sotaa paenneita tarjoamalla heille harjoittelupaikkoja ja sitä kautta mahdollisuuden integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.  

– Kun tulee vaikea tilanne ja päätös on vaikea tehdä, niin silloin pitää palata arvoihin. Kun vielä omat henkilökohtaiset arvoni sopivat yrityksen arvoihin, niin silloin on helppoa toimia, Vilen perustelee Osuuskauppa Hämeenmaan päätöstä lähteä Hyrian kanssa yhteistyössä ukrainalaisten harjoittelijoiden ammatillista osaamista vahvistamaan. 

– Vaikka alkuun jännitti kumminkin puolin, silti tunne oli hyvä, Vilen kuvailee ensimmäisen harjoittelijaryhmän aloituksen tunnelmia.  

Vieraskielisten harjoittelijoiden perehdytys onnistui ilman yhteistä kieltä 

Kun yhteistä kieltä ei ollut, käännettiin keskusteluita puhelimen Google-kääntäjällä. Vuorovaikutuksessa tuli väärinymmärryksiä, mutta niille pystyttiin nauramaan. Muutaman venäjän kielen osaaja työyhteisössä on ollut myös suureksi avuksi vuorovaikutuksessa ukrainalaisten harjoittelijoiden kanssa. Harjoittelijat ovat oppineet harjoittelun aikana palvelemaan suomeksi asiakkaita ja neuvomaan, mistä tuotteet löytyvät. Jos he eivät ymmärtäneet asiakasta, niin he ovat saamansa ohjeistuksen mukaan kertoneet asiakkaalle käyvänsä kysymässä kollegalta apua.  

–Ukrainalaisilla harjoittelijoilla on vahva motivaatio integroitua, oppia suomen tavat sekä kieli, Vilen painottaa. 

Vilen kiittelee Prisman päivittäistavaraosaston henkilöstöä, joka perehdytti harjoittelijoita ilman yhteistä kieltä. Harjoittelun aikana heidän työroolinsa muuttui suorittavasta työstä enemmän perehdytykseen. 

–Ilman muuta tämmöisiä kokeiluita tarvitaan, koska nämä ovat niin hienoja kokemuksia ja antaa normi työpäivään niin paljon enemmän. Olemme saaneet merkitystä työpäiviin. Asiakaspalvelun rooliin kuuluu se, että mielellämme autamme. Sitä sai toteuttaa tässä yhteistyössä, Vilen tiivistää ukrainalaisten työllistymistä edistävän hankkeen merkitystä. 

Kielitaito kehittyy käytännön työskentelyn myötä 

Vilen kertoo, että suomen kielen osaamista tarvitaan Kanta-Hämeen alueella asiakaspalvelussa erityisesti vanhusten parissa. Vilen pohtii, että vaikka tasapuolisuus täytyy huomioida rekrytoinnissa, niin tosiasia on se, että rekrytoinnissa valitaan paras hakija. Siten suomenkielisessä asiakaspalvelutyössä suomen kieltä sujuvammin puhuva voittaa useimmiten kilpailun kahden muuten samoilla taidoilla omaavan välillä.  

Tällä hetkellä Riihimäen Prismassa on töissä kahdeksan ukrainalaista työntekijää alan työehtosopimuksen mukaisissa työsuhteissa kaupan eri tehtävissä. He työskentelevät hyllytyksessä, tiskauksessa, pullojen palautuksessa sekä kärryjen työntämisessä. Osuuskauppa Hämeenmaan rohkeus lähteä hankkeeseen mukaan kertoo yrityksen valmiudesta toimia omien arvojensa mukaan ja palkata työntekijöitä vähemmällä suomen kielen osaamisella.   

– Suomi on vaikea kieli, mutta uskon, että kahden vuoden päästä he puhuvat täysin suomea ja voivat keskustella asiakkaiden kanssa kuten suomenkieliset, Vilen arvioi ukrainalaistan työntekijöidensä kielen oppimista.  

Vilen muistuttaa kuitenkin, että vieraskielisten harjoittelijoiden perehdytys täytyy tehdä huolellisesti. Perehdyttäjältä se vaatii aikaa ja asioiden selittämistä selkeällä suomella.  

–Voin suositella vieraskielisten harjoittelua muillekin yrityksille. Siinä on hyvä muistaa, että tavoitteena harjoittelussa on suomen kielen kehittyminen työtehtäviin perehtymisen rinnalla.  

Tiivis yhteistyö tukee ukrainalaisten kotoutumista  

Vilen on pitänyt harjoittelujaksojen aikana yhteyttä Hyriaan Natalia Nikkilään, joka toimii ukrainalaisryhmien kouluttajana Hyriassa. Nikkilä opettaa ukrainalaisille opiskelijoille suomen kieltä ja työelämävalmiuksia sekä tukee heitä harjoittelun ajan.   

–Ukrainalaisten harjoittelijoiden kanssa on mennyt tosi hienosti. Hyrian yhteyshenkilö Natalia Nikkilä on pitänyt tosi hyvää huolta harjoittelijoista ja yhteistyöstämme.  

Vilen summaa vielä Osuuskauppa Hämeen kokemusta kumppanuudesta Hyrian kanssa ukrainalaisten kotoutumiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan:   

–Nyt on jotain tosi tärkeää saatu aikaan!  

Image
Valokuvassa on Prisman myymäläpäällikkö Anssi Vilen. Anssi seisoo Prisman edessä ja hymyilee. Hänellä on päällään Prisman työasu.
Riihimäen Prisman myyntipäällikkö Anssi Vilen

Hankkeet kumppanuuden taustalla 

Hyria toteutti ELY-keskuksen rahoittamana Monialainen koulutuspolku ukrainalaisille -hankkeen vuonna 2023 sekä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamana Ammatillisia valmiuksia lisäävä osaamispalvelu Hyvinkää-Riihimäki-alueen ukrainalaisille –hankkeen vuonna 2024. 

Koulutus on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.