Kiinnostaako ICT-ala mutta lukio ei nappaa? Lue 3 syytä, miksi amis on paras reitti alan ammattilaiseksi

8.9.2022, klo 10:17
Vinkit
Image
ICT-alantekijä istuu työpöydän ääressä kahden tietokonenäytön edessä ja koodaa.

Ammatillinen perustutkinto tarjoaa yhtä hyvät, ellei jopa paremmat, valmiudet ICT-alan tuleville ammattilaisille ja jatko-opiskelijoille kuin lukio.

1. Heti asian ytimeen

Yksi oleellisimmista eroista näissä kahdessa toisen asteen koulutuksessa on siinä, että ammatillisissa opinnoissa opiskelija pääsee jo opintojen aikana syventymään monipuolisesti alan sisältöön ja työtehtäviin.

Ammatillinen tutkinto antaa opiskelijalle myös samat mahdollisuudet jatko-opintoihin kuin lukio.

2. Suora väylä HAMKiin

Toinen ero lukioon verrattuna on siinä, että Hyriassa tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat voivat hakeutua AMK-opintoihin jo ammatillisten opintojensa aikana. IT-tukihenkilö- ja ohjelmistokehittäjäopiskelijat voivat opiskella viimeisen puoli vuotta HAMK:n tieto- ja viestintätekniikan insinöörien kanssa. Jos opinnot sujuvat mallikkaasti, he saavat automaattisesti opiskelupaikan ilman todistushakua tai valintakokeita.

- Nämä ns. väyläopinnot kartuttavat opintoja myös Hyrian puolelle. Hyriassa opiskelijoilla on siis mahdollisuus valmistua kahdessa ja puolessa vuodessa, joista viimeiset puoli vuotta ovat väyläopintoja. Opintoihin voi sisällyttää muitakin korkeakoulutasoisia opintoja esimerkiksi avoimen ammattikorkeakoulujen valikoimasta. Meillä voi halutessaan opiskella kaksoistutkintona myös lukion oppimäärän ammatillisen perustutkinnon rinnalla, kouluttaja Katja Kotiranta kertoo.

Toinen tapa valmistautua AMK-opintoihin on suorittaa Hyrian yhteisissä tutkinnon osissa (YTO) AMK-valmentavia kursseja äidinkielestä, englannista ja ruotsista.

3. "Ammatillisen maailman "ylioppilaskirjoitukset""

Kolmas ero on kilpailutoiminta. Ammatillisissa opinnoissa oman osaamisen syvällisempi lisääminen onnistuu hyvin osallistumalla Taitaja-kilpailuihin.

- Taitaja-kilpailut ovat ammatillisen maailman ”ylioppilaskirjoitukset”. Taitaja-kisoissa opiskelijat pääsevät kilpailemaan muita vastaan IT-alan uusimmissa teknologioissa, muun muassa kyberturvallisuudessa, pilvipalveluissa tai peliohjelmoinnissa. Opiskelijamme ovat menestyneet kilpailuissa ansiokkaasti viime vuosina, opettaja Jalmari Välimaa hehkuttaa.

Tällaista osaamista alalle kaivataan

Vuonna 2019 tehdyssä 14 maan nuorten monilukutaidon tutkimuksessa (ICILS) kävi ilmi, että kahdeksasluokkalaiset suomalaiset tytöt ovat poikia parempia monilukutaidossa ja ohjelmoinnillisessa ajattelussa. Tästä huolimatta Suomessa tietotekniikan opiskelijoista on naisia vain 19 prosenttia. Moni yritys kaipaa alalle lisää naisia, esimerkiksi TietoEvry on asettanut tavoitteekseen, että heidän organisaatiossaan puolet henkilöstöstä on naisia vuoteen 2030 mennessä. 

-Huomionarvoista on myös se, että ICT-alalla naisen euro on vahvempi, kuin monilla muilla aloilla, Kotiranta ja Välimaa huomioivat.

Sukupuolesta riippumatta kielipäälle, matemaattisille taidoille ja etenkin ongelmanratkaisukyvylle on ICT-alalla kovaa kysyntää.

-Ohjelmointi on nimenomaan uuden kielen oppimista ja monimutkaisten kokonaisuuksien hahmottamista. Matematiikkaa tarvitaan jatko-opinnoissa, hyviä matemaattisia taitoja oleellisempia taitoja ICT-alalla ovat kuitenkin hyvät ongelmanratkaisutaidot, hyvä asenne ja halu oppia uutta, he jatkavat.