Tämä blogisarja esittelee 6 myyttiä täsmätyökykyisestä. Tässä kirjoituksessa perehdymme niistä kaksi.
Hämeenlinnan seudun kuntakokeilun, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen järjestöjen sekä palveluntuottajien kanssa yhteistyössä oli kevään 2023 aikana käynnissä työllisyydenpalvelujen yhteiskehittämisen FET -prosessi. Tavoitteena oli pohtia työllisyyspalveluiden asiakkaiden polkua yhdyspinnalla.
Tiedostamme, että eri toimijoiden välinen yhdyspintatyö on olennaista työllistymiseensä tukea tarvitseville henkilöille. Tarve pitkäaikaiselle rinnallakulkijuudelle on ilmeinen, mutta myös yhteistyö yritysten kanssa on olennaista, jotta työllistymistä voitaisiin helpottaa.
Fast Expert Teams toimintamallina toi työskentelyyn huippuhyvät raamit, tempoa ja diversiteettiä! Prosessia fasilitoi Humap ja se oli osa TYÖ2030-ohjelmaa.
Työskentelyssä nousi esille mm. yritysten tiedon puute, asenteet ja valmius sekä taloudelliset rajoitteet monimuotoisessa työllistämisessä. Tietoa on saatavilla, mutta hajanaisesti, tieto on välillä vaikeaselkoista ja asioiden selvittäminen vie liikaa aikaa.
Toisaalta myös työllisyyspalveluissa, hankkeissa yms. on hyvä muistaa, että yritys tarvitsee tuottavia työntekijöitä. Tarvitaan olemassa olevan työkyvyn tai osaamisen sanoittamista työnantajalle, ei vamma edellä. Uusien tapojen ja prosessien miettiminen esim. rekrytointiin on tärkeää. Tarvitaan onnistuneiden tarinoiden jakamista.
Tämän blogisarjan tavoitteena on avata keskustelua aiheesta ja lisätä tietoisuutta olemassa olevista palveluista ja hyvistä käytännöistä täsmätyökykyisten rekrytoinnista sekä herätellä yrityksiä katsomaan aihetta laajemmin mm. erilaisten hyötyjen kautta.
Samankaltaiset keinot pätevät riippumatta siitä, onko työllistyvä täsmätyökykyinen tai muuten haastavassa työllistymistilanteessa.
Työvoimapula on kasvun esteenä monissa yrityksissä. Työvoimapula vaikuttaa siihen, että erilaisten työnhakijoiden potentiaalia tulisi paremmin hyödyntää. Tutkimusten mukaan täsmätyökykyiset ovat sitoutuneempia työntekijöitä, kun heille tarjotaan mahdollisuus. On järkevää pohtia voisiko työn räätälöinnillä ja pilkkomisella vapauttaa resursseja muilta työntekijöiltä? Kun työtehtävät on oikein suunniteltu voi täsmätyöntekijä olla täystyökykyinen kyseisissä työtehtävissä.
Muun muassa Ratko on työyhteisö- ja työtehtävälähtöinen menetelmä, joka tarjoaa keinoja työn analysoimiseen, järjestämiseen ja muotoiluun. Sen avulla työntekijät tarkastelevat yhdessä organisaation perustehtävää suhteessa omaan työnkuvaansa. Ratkon avulla perustehtävät selkiytyvät, päällekkäisyydet tulevat näkyviksi ja kaikki näkevät, mihin työaika kuluu.http://esteetonrekrytointi.fi/sopivat-tehtavat/ Palkkaukseen liittyviä riskejä voidaan vähentää hyödyntämällä olemassa olevia tukia.
Lisäksi työyhteisö ja yritys voivat hyötyä monimuotoisuudesta ja vastuullisesta työllistämisestä.
- Mitä enemmän erilaisuutta työyhteisössä on, sitä paremmin ymmärretään erilaisia asiakkaita ja saadaan erilaisia näkökulmia ja ideoita. Innovatiivisuus lisääntyy, ja uskon, että se näkyy loppupeleissä siellä viivan alla eli yrityksen tuloksessa, Pauliina Heiskanen Varmasta sanoo.
https://vamlas.fi/varma-ja-pko-kaksi-malliesimerkkia-monimuotoisesta-rekrytoinnista/
Kaikissa työyhteisöissä on erilaisia ihmisiä. Työyhteisön monimuotoisuus on yleensä vahvuus ja kasvattaa myös työyhteisön muutoskyvykkyyttä uusissa tilanteissa.
Usein kyse onkin enemmän uuden tilanteen tuomasta epävarmuudesta tai ennakkoasenteista, jotka hälvenevät, kun tilannetta johdetaan hyvin. Työyhteisöille on mahdollista saada tukea ja apua käytäntöjen ja asenteiden kehittämiseksi.
Jaana Rautiainen, Hyria
Kimmo Uschanoff, Työkeskus Sampola
Hanna Tuominen, Hanna Tuominen Coach
Kirsi Hyvari, ELY
Miia Raussi, Linnan kehitys
Minna Tarvainen, Vates
Raija Rytilä, Hämeenlinnan seudun kuntakokeilu
Saija Sivén, Cimson
