Robotiikka on Naistenklinikan leikkaussalissa osa päivittäistä arkea. Apulaisosastohoitajana Naistenklinikalla työskentelevä Marjut Kautto on yksi niistä harvoista suomalaisista sairaanhoitajista, joka tekee päivittäin töitä robotin kanssa.
Robottiavusteista tähystyskirurgiaa käytetään Suomessa toistaiseksi vain muutamassa sairaalassa, mutta toiminta lisääntyy. Apulaisosastonhoitaja Marjut Kautto kuuluu Naistenklinikan 11 hengen robottitiimiin. Leikkaussalissa rooleja on monia.
-Yksi hoitajista pukeutuu aina steriiliksi ja instrumentoi leikkauksessa, eli hän pukee myös robotin steriiliksi ja vaihtaa instrumentteja. Potilaan vieressä toimii avustava lääkäri, jos konsolissa robotilla työskentelevä kirurgi tarvitsee apua.
Kauton tehtävä on vaihtaa ja puhdistaa instrumentteja.
Robottitiimissä työskentely on värittänyt Kauton uraa muullakin tavalla, kun hän on päässyt sen ansiosta matkustelemaan.
-Aikanaan meidät koulutettiin Lundissa Etelä-Ruotsissa. Lisäksi olen käynyt Ruotsissa ja Turkissa Istanbulissa robottikongressissa ja uudelleen koulutuksessa Belgiassa, eli tässä työssä voi päästä myös ulkomaille.
-Lisäksi instrumenttivastaavat ja lankavastaavat ovat matkustaneet vierailuille tehtaisiin Keski-Eurooppaan, Kautto lisää.
Kaksi vuotta aikaa näyttää
Kauton matka on kulkenut leikkaussaliin teho-osaston kautta. Robotti on Naistenklinikan tähystyskirurgiassa suhteellisen uusi asia.
-Vuonna 2005 menin leikkaussaliin. Silloin tähystysleikkaukset olivat juuri yleistymässä ja repertuaari oli laajentumassa. Vuonna 2009 tuli ensimmäiset leikkausrobotit Suomeen Tampereelle ja Helsinkiin Meilahteen. Kun Meilahteen tuli viime vuonna uusi robotti, me saimme Naistenklinikalle heidän vanhan.
Naistenklinikalla robottia kutsutaan leikkimielisesti nimellä Freya norjalaisen kauneuden, rakkauden ja hedelmällisyyden jumalattaren mukaan. Freyalla on vielä kaksi vuotta elinaikaa jäljellä. Nyt tiimillä on kova näyttämisen paikka.
-Meidän pitää näyttää, että pystymme hyödyntämään robotteja kustannustehokkaasti ja että potilaat hyötyvät siitä, jotta saamme uuden, kun tämän nykyisen tuki loppuu. Koska nämä maksavat yli miljoonan, niin siksi ne eivät ole ihan vakiokalustoa.
Muissa Pohjoismaissa robotteja käytetään sairaaloissa Suomea yleisemmin, ja yhdessä sairaalassa saattaa olla useampikin robotti.
-Uskon, että nyt robotit alkavat lyödä leikkaussaleissa enemmänkin läpi. Tämä meidän Intuitiven valmistama robotti oli pitkään ainoa , jolla sai leikata ihmistä. Nyt on tullut kaksi muutakin valmistajaa, joilla on toimintaan hyväksytty robotti. Kilpailua tulee ja määrät tulevat varmasti lisääntymään, Kautto arvioi.
Tarkempi kuin ihminen
Kun robotti leikkaa, kirurgi istuu erillisessä konsolissa leikkaussalin nurkassa ja katselee siellä tarkkaakin tarkempaa 3D-kuvaa. Instrumentit on kiinni mustekalaa tai hämähäkkiä muistuttavan robotin käsivarsissa.
-Tavallaan leikkaaja pääsee robotin avulla itse mahan sisään ja hän voi työskennellä ergonomisessa asennossa, kun ei tarvitse leikata potilaan vieressä. Robotti vie myös käsien tärinän pois. Ja koska 3D-kuvan avulla saa ison suurennoksen leikattavasta kohdasta, on leikkausjälki pikkutarkempaa, Kautto luettelee robotin hyötyjä.
Robotin avulla leikkaussalissa pystyy tekemään huomattavasti haastavampia toimenpiteitä kuin pelkästään ihmiskäsin.
-Robotin instrumenteissa on 360 astetta kääntyvät kärjet toisin kuin normaalissa tähystysleikkauksessa, jossa instrumentit on jäykät. Siksi robotilla pääsee leikkaamaan ikään kuin kulman takaa, hän lisää.
Urologiassa robotiikka on ollut käänteentekevä.
-Aiemmin eturauhasen poistoleikkaukset olivat isoja avoleikkauksia, nyt ne tehdään tyystin robotilla. Tarvitaan vain muutama pikku haava ja siksi potilaat toipuvat paremmin.
Naistenklinikalla leikkausrobotilla tehdään muun muassa kohdunpoistoja, syöpäleikkauksia ja tulevaisuudessa myös vaikeita endometrioosileikkauksia.
-Leikkauksesta myös toipuu nopeammin, koska robotin tekemässä leikkauksessa ei kudosta tarvitse venyttää toisin kuin ihmisen tekemässä. Siksi potilaalla on kipujakin vähemmän robottileikkauksen jälkeen, Kautto toteaa.
Yhä useampi harjoittelija lähihoitaja
Marjut Kauton vastuulle kuuluu myös osaston sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjaus. Kautto on itse tullut alalle lukiopohjalta, mutta tänä päivänä sairaalassa harjoittelevista sairaanhoitajaopiskelijoista yhä useampi on aiemmalta koulutukseltaan lähihoitaja. Lähihoitajia valmistuu ammattikouluista. Ammatillisen perustutkinnon suoritettuaan voi opintoja jatkaa esimerkiksi ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi.
-Etenkin lähihoitajille, jotka ovat olleet jo töissä muutaman vuoden, potilaan kohtaaminen on todella luontevaa. Ja riippuen työpaikasta, moni asia on jo valmiiksi hallussa, Kautto kertoo.
Töihin robottien pariin on mahdollista päästä muutaman vuoden työssäolon jälkeen, kun tavallisesta leikkaussalityöskentelystä on hyvin kokemusta.
-Robottiavusteisessa leikkaustoiminnassa tulee vielä eteen runsaasti uutta opeteltavaa asiaa, Kautto tähdentää.
