Kun Hasitha Perera saapui perheensä kanssa Suomeen joulukuussa 2024, vastassa oli hiljainen talvi, vieras kieli ja kokonaan uudenlainen arki. Suomi vaikutti paperilla lupaavalta. Todellisuus toi mukanaan sekä haasteita että ymmärryksen siitä, mitä kaiken aloittaminen alusta vaatii.
Muutto Sri Lankasta toiselle puolelle maailmaa ei ollut Hasithalle ja hänen puolisolleen hetken mielijohde, vaan erittäin harkittu askel kohti turvallisempaa elämää, laadukasta koulutusta ja mahdollisuutta rakentaa tulevaisuutta luonnonläheisessä maassa.
Perheen päätökseen muuttaa vaikutti ennen kaikkea käsitys Suomesta turvallisena maana, josta saa laadukkaan koulutuksen. Myös suomalainen luontosuhde tuntui omalta. Suomeen muutti Hasithan lisäksi hänen puolisonsa ja kouluikäiset lapsensa, ja siksi arjen sujuvuus ja lasten mahdollisuudet tulevaisuudessa painoivat vaakakupissa.
- Tutkin Suomea ennen muuttoa ja huomasin, että täällä on erittäin hyvä koulutusjärjestelmä ja turvallinen ympäristö elää. Lisäksi luonto on tärkeä osa monen elämää, ja olen itsekin luonnon ystävä, Hasitha perustelee.
"Jos et ymmärrä kieltä..."
Kukin Hasithan perheenjäsenistä on sopeutunut uuteen kotimaahansa omassa tahdissaan. Hasithan puoliso opiskelee kestävää kaupunkisuunnittelua Hämeen ammattikorkeakoulussa HAMKissa, ja lapset ovat solahtaneet suomalaiseen koulujärjestelmään yllättävän nopeasti. Etenkin lapset alkoivat puhua nopeasti suomea.
Hasithalle alku Suomessa ei ollut helppo. Jo kaupassa asiointi tuntui hankalalta, kun yhteistä kieltä ei vielä ollut. Myös arkiset erot, kuten liikenne ja oikeanpuoleinen ajotapa, vaativat totuttelua. Hasithalle kävi nopeasti selväksi, että suomen kielen oppiminen on avain kaikkeen: arjen sujumiseen, työllistymiseen ja siihen, että tuntee aidosti kuuluvansa yhteiskuntaan.
- Kieli on todella, todella tärkeä. Työssä pitää ymmärtää esimerkiksi turvallisuusohjeita. Jos et ymmärrä kieltä, et voi tehdä työtä, hän toteaa.
Tukea integroitumiseen on kuitenkin ollut saatavilla. Kotoutumisohjelmat, koulutukset maahanmuuttajille ja esimerkiksi vapaaehtoistyö Punaisessa Ristissä ovat auttaneet luomaan verkostoja ja ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa syvemmin.
Opettajasta ravintola-alan ammattilaiseksi
Kotimaassaan Sri Lankassa Hasitha työskenteli luonnontieteiden opettajana, joka opetti muun muassa matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja IT-taitoja. Suomessa ura lähti rakentumaan uudelleen, koska omaa alaa lähellä olevia töitä ei löytynyt.
Hasitha osallistui Hyrian järjestämään kotoutumiskoulutukseen ja lisäksi ryhtyi opiskelemaan maahanmuuttajille suunnattua ravintola-alan koulutusta, jossa suomen kielen opiskelu kulki käsi kädessä ammatillisten taitojen oppimisen kanssa.
Opettajien tuki ja käytännönläheinen ohjaus auttoivat häntä ymmärtämään, millaista osaamista suomalaisessa työelämässä arvostetaan.
- Koska tykkään laittaa ruokaa, matkustella ja maistella eri kulttuurien ruokia, hakeuduin Hyriassa ravintola-alan koulutukseen.
Työnhaku vaati sitkeyttä. Hakemuksia lähti satoja, ja CV:tä muokattiin suomalaiseen tyyliin sopivaksi. Lopulta sinnikkyys palkittiin, ja Hasitha sai kokin paikan Riihimäen ABC:ltä, jossa hän oli aiemmin työskennellyt kesän ajan siivoojana.
- Hain noin 300–400 työpaikkaa. Haastattelujen kautta opin, miten Suomessa toimitaan ja miten CV pitää tehdä oikein.
Vaikka työ ravintola-alalla tuo vakautta, Hasitha ei ole luopunut unelmastaan palata opettajaksi. Suunnitelmissa on suorittaa kielitesti, ja jatkaa opintoja maisteritasolle sekä hakea lopulta opettajan pätevyyttä. Seuraavaksi hän aikoo kuitenkin suorittaa ravintola- ja cateringalan perustutkinnon loppuun oppisopimuksella töitä tehden.
Viesti muille maahanmuuttajille – ja työnantajille
Hasithan viesti muille Suomeen muuttaneille on selkeä: Sen lisäksi, että on oltava sitkeä työnhaussa, kielen oppimiseen kannattaa todella panostaa.
- Ilman kielitaitoa on vaikea ymmärtää työyhteisön toimintaa tai yhteiskuntaa laajemmin. Motivaatio ja myönteinen asenne vievät myös pitkälle.
Työnantajillekin Hasithalla on suora viesti.
- Selkeät perehdytykset ja aito halu tukea uutta työntekijää auttavat maahanmuuttajia sopeutumaan suomalaisiin työelämän käytäntöihin. Kotoutuminen on aina kaksisuuntainen prosessi.
Suomalaisessa yhteiskunnassa Hasithaa on yllättänyt erityisesti luottamus ja tasa-arvo. Työpaikoilla ihmiset kohdataan yhdenvertaisina, ja vastuu kulkee käsi kädessä vapauden kanssa.
- Elintarvikealan tiukat hygieniavaatimukset vaativat opettelua, mutta ne ovat samalla osoitus siitä, kuinka korkealle Suomessa laatu ja turvallisuus asetetaan.