Next Stop Duuni -hankkeen keskeinen osa on nuorten työpajatoiminnan nykytilanteen kartoitus. Tämän vuoksi työpajojen nuoria sekä valmentajia on haastateltu, jotta nuoret saavat mahdollisuuden tuoda esiin omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan palvelupolusta. Haastatteluun osallistui 25 valmentautujaa eri Hyrian työpajoilta ja eri sopimusmuodoista. Lisäksi haastateltiin viittä valmentajaa.
Tämä kuvaus kokoaa nuorten työpajatoiminnan palvelupolun nuorten ja valmentajien näkökulmista. Tarkastelu etenee ajassa ennen työpajaa, työpajan aikana ja työpajajakson jälkeen. Kuvaus perustuu nuorten vastauksiin, nuorten laatimiin asiakasarkkityyppeihin ja oman palvelupolun pohdintaan sekä valmentajien haastatteluun. Sen tarkoituksena on tehdä näkyväksi, missä työpajatoiminta tällä hetkellä tukee nuoria hyvin, missä palvelupolussa syntyy katkoja ja millaisiin haasteisiin Next Stop Duuni -hanke voi tuoda ratkaisuja.
Ennen työpajaa – epävarmuudesta ensimmäiseen kontaktiin
Palvelupolku alkaa usein jo ennen varsinaista hakemusta tai ensimmäistä tapaamista. Nuorten vastauksissa työpajaa edeltävä vaihe näyttäytyy usein aikana, jota värittävät epävarmuus, yksinäisyys, häpeä, työttömyys, keskeytyneet opinnot, mielenterveyden haasteet, arjen rytmin puute tai tunne siitä, ettei oma suunta ole selvillä. Moni nuori ei löydä palvelua itse, vaan ohjautuu työpajalle TE-palvelujen, oppilaitoksen, Ohjaamon, etsivän nuorisotyön, terveyspalvelujen tai läheisen ihmisen kautta. Valmentajien näkökulmasta tämä vaihe alkaa usein jo silloin, kun joku muu toimija sanoittaa nuorelle, että työpaja voisi olla mahdollinen seuraava askel. Tyypillistä on, että nuori ei vielä itse hahmota tarvitsevansa tukea tai ei tiedä, mitä työpajalla voisi konkreettisesti saada aikaan.
- Nuoren näkökulma: tieto palvelusta löytyy harvoin helposti itsenäisesti, ja ohjautuminen perustuu usein siihen, että joku tuttu tai ammattilainen ottaa kopin.
- Nuoren näkökulma: ennen aloitusta korostuvat jännitys, epäluulo, toiveikkuus ja kysymys siitä, millaisia ihmisiä työpajalla on ja mitä siellä tehdään.
- Valmentajan näkökulma: ohjautuminen tapahtuu monia reittejä pitkin, eikä se aina etene selkeänä prosessina hakemuksesta aloitukseen.
- Valmentajan näkökulma: jo ennen aloitusta näkyy, että työttömyys on usein vain pinnalla oleva ilmiö, jonka alla on useita samanaikaisia tuen tarpeita.
Työpajan aikana – kiinnittyminen, rytmi ja osallisuuden vahvistuminen
Työpajajakson alku on usein palvelupolun jännitteisin kohta. Ensimmäinen päivä ja ensimmäinen viikko näyttäytyvät valmentajien mukaan kaikkein haastavimpina, koska nuori saapuu uuteen paikkaan, uuteen porukkaan ja usein myös uuteen päivärytmiin. Nuorten kokemuksissa alkuun liittyy jännitystä, mutta myös helpotusta, kun vastaanotto on lämmin ja ilmapiiri hyväksyvä. Kun nuori pääsee mukaan toimintaan, työpajan merkitys arjen rytmin, sosiaalisten suhteiden, itseluottamuksen ja työelämävalmiuksien vahvistajana alkaa näkyä nopeasti. Nuorten vastauksissa toistuvat kokemukset siitä, että pajalla saa sisältöä päiviin, kavereita, rohkeutta, kokemusta työtehtävistä ja tunnetta siitä, että on tervetullut. Valmentajien näkökulmasta juuri tämä vaihe on työpajan vahvin ydin. Nuori saa eteenpäin vievää tekemistä sekä mahdollisuuden tunnistaa omia vahvuuksiaan, harjoitella työelämän pelisääntöjä ja saada rinnalla kulkevaa tukea.
- Nuoren näkökulma: tärkeää ovat lämmin vastaanotto, hyväksyvä ilmapiiri, selkeä arki ja tunne siitä, että omalla läsnäololla on merkitystä.
- Nuoren näkökulma: työpajalla opitaan työtehtäviä, vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja rakennetaan uskoa siihen, että omista asioista voi päästä eteenpäin.
- Valmentajan näkökulma: työpajan tehtävä ei ole vain aktivoida, vaan auttaa nuorta sanoittamaan osaamistaan, hahmottamaan vaihtoehtojaan ja löytämään realistisia seuraavia askeleita.
Työpajan jälkeen – siirtymät, epävarmuus ja tuen jatkuvuus
Työpajajakson jälkeinen vaihe on aineiston perusteella palvelupolun haavoittuvin osa. Haastateltavat nuoret olivat vielä työpajalla, mutta tulevaisuuden osalta he toivoivat siirtyvänsä työpajalta opiskelemaan, työkokeiluun tai työhön, mutta monen kohdalla jatko voi jäädä epäselväksi. Nuorten vastauksissa työpajan jälkeen näkyy yhtä aikaa toivo ja pelko: toive työstä, opiskelupaikasta ja palkasta, mutta myös epävarmuus siitä, palaako arki takaisin vanhoihin uomiin. Valmentajien mukaan suurin riski syntyy silloin, kun työpajajakso päättyy ilman selkeää jatkopolkua tai kun nuoren tilanne edellyttäisi pidempää siirtymävaiheen tukea kuin mitä nykyiset rakenteet mahdollistavat. Virallisesti työpajajakso voi päättyä sopimuksen loppuessa, mutta nuoren näkökulmasta palvelupolku ei pääty siihen, vaan jatkuu muiden palvelujen, katkosten, uusien yritysten ja joskus takaisin palaamisen kautta.
- Nuoren näkökulma: työpajan jälkeen korostuu kysymys siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi ja onko tukea saatavilla myös siirtymävaiheessa.
- Nuoren näkökulma: onnistunut jakso voi silti päättyä tyhjään kohtaan, jos jatkopaikkaa ei ole, päätökset viivästyvät tai tukimuodot eivät sovi nuoren tilanteeseen.
- Valmentajan näkökulma: suurin huoli liittyy nuoriin, jotka eivät ole vielä valmiita suoraan työhön tai koulutukseen mutta joille ei ole tarjolla riittävän joustavaa jatkopolkua.
- Valmentajan näkökulma: siirtymien onnistuminen vaatii suunnitelmallista yhteistyötä, ennakointia ja mahdollisuutta pitää yhteyttä myös jakson päätyttyä.
Haastatteluaineisto osoittaa, että Next Stop Duuni -hankkeella voidaan vastata erityisesti niihin kohtiin, joissa nuorten palvelupolku jää liikaa sattuman varaan. Hankkeessa voidaan vahvistaa nuorten ohjautumista palveluihin, tukea työpajan herkkää aloitusvaihetta ja rakentaa työpajajakson jälkeen sujuvampia siirtymiä kohti työtä, koulutusta tai muita sopivia palveluja. Samalla hanke voi kehittää joustavampia ja vaiheittaisia tukimalleja sekä vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä, jotta nuoren eteneminen ei olisi kiinni yksittäisistä kohtaamisista tai rakenteellisista sattumista.
Palvelupolun tarkastelu osoittaa, että nuorten työpajatoiminnan vahvuus on kyvyssä tarjota turvallinen, hyväksyvä ja käytännöllinen ympäristö, jossa nuori voi rakentaa uudelleen rytmiä, toimintakykyä ja uskoa tulevaisuuteen. Samalla näkyväksi tulee, että suurimmat haasteet sijoittuvat työpajaa edeltävään ohjautumiseen ja erityisesti työpajan jälkeisiin siirtymiin. Next Stop Duuni -hankkeen kannalta tämä tarkoittaa, että hankkeen etenemistä voidaan perustella ennen kaikkea sillä, miten se vahvistaa palveluun pääsyä, sujuvoittaa siirtymiä, rakentaa uusia ryhmämuotoisia tukiratkaisuja ja tekee nuorten etenemisen polusta nykyistä jatkuvamman. Hanke voi toimia sillanrakentajana tilanteissa, joissa nuori ei vielä pärjää yksin, mutta on jo valmis ottamaan seuraavia askelia kohti työtä, koulutusta tai muuta työllistymistä edistävää palvelua.
