Onko sinun organisaatiossasi kesäloma tehnyt tehtävänsä ja koetteko arjessa koetun työilmapiirin, luovuuden ja innovatiivisuuden juhlaa? On upeaa, jos koette näin, mutta jos vireys loistaa poissaolollaan ja joka toinen kokee olevansa naatti, mitä asialle voisi tehdä?
Työhyvinvoinnin näkökulmasta on palautuminen tärkeässä roolissa ja palautumisen keskiössä puolestaan on riittävä uni, sillä unen kautta tapahtuu palautumisesta jopa 80 %. Kesälomilla moni on kuitannut arjen univelkaa ahkerasti, mutta myös normaalissa arjessa tulisi unta olla riittävästi - muuten ei loma-ajan lepo kanna pitkälle. Loma on kuitenkin välttämätöntä työasioiden nollaamiselle ja siksi sen tulisi olla riittävän yhdenjaksoinen, jotta siitä olisi hyötyä palautumisessa.
Esihenkilö on mukana palautumisesta huolehtimisessa
Työkykyjohtamisen valmentajana näen palautumisen ja riittävän työhyvinvoinnin osana erittäin laajaa kokonaisuutta, jossa keskiössä on hiljaisten signaalien tunnistaminen niin fyysisen kuin psykososiaalisen kuormittumisen osalta. Näiden huomaamisessa on esihenkilöillä todella konkreettinen rooli. Tästä syystä varhaisen välittämisen mallin päivitys ja esihenkilöiden opastaminen sekä mallin että siihen liittyvien työkalujen käyttöön on erittäin suositeltavaa huomioida, päivittää ja konkretisoida. Näitä asioita käymme ahkerasti läpi Työelämädiilin osioissa tänä syksynä. Kun ymmärrämme ja mittaamme, niin menestymme.
Työkykyjohtaminen on osa strategista tiedolla johtamista, joka mallien, prosessien, mittareiden ja työkalujen kautta on työntekijän jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaamista. Siksi kaikki työkykyjohtamisen osa-alueet rekrytoinnista ja perehdytyksestä saakka aina työelinkaaren loppuun saakka tulisi ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa.
Jokaisella on vastuu omasta hyvinvoinnistaan
Työkykyjohtamiseen kuuluvat siis sekä prosessien hallinta että ihmisten johtaminen. Strategisen työkykyjohtamisen rakenteet, työkalut, raportoinnin saumattomuus ja kaiken tämän samanaikainen hallinta ovat arjen jaksamisen tukena. On kuitenkin muistettava, että ihmisen omiin valintoihin työn ulkopuolella ei johtamisella voi vaikuttaa. Jokaisen on tunnistettava ja sanoitettava oma jaksamisensa ja otettava vastuu omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan. Työantajan vastuulla on työelämän sujuminen, jota oma arki tukee.
Keskiössä on siis aina ihminen ja hänen hyvinvointinsa. Vain tällä ajatusmallilla, työkykyjohtamisen kautta, päästään käsiksi liiketoiminnan vaikuttavuuteen ja tuloksellisuuteen niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin.
Pia-Christina Roth
Senior HR Consultant & Trainer
HR Legal