Koulutus sopii sinulle, jos haluat tehdä työtä, jonka tarkoitus on järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä onnettomuuksien ja rikosten estäminen.
Järjestyksenvalvoja työskentelee muun muassa tilaisuuksissa, kuten yleisissä kokouksissa, yleisötilaisuuksissa, leirintäalueilla, ravintoloissa ja Suomen lipun alla olevissa aluksissa.
Koulutukseen osallistuvan henkilön tulee olla 18 vuotta täyttänyt.
Koulutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on vähintään sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon tasoiset tiedot ja taidot sekä lisäksi täydentäviä ja syventäviä opintoja sekä riittävä työkokemus psykiatrisen hoidon tutkinnon osien työelämän aloilta.
Työssäsi painottuu ammatillinen ja tavoitteellinen vuorovaikutus sekä kyky kohdata asiakas tai potilas ja hänen läheisensä terveyttä edistävässä, ehkäisevässä, hoitavassa ja kuntouttavassa mielenterveys- ja päihdetyössä.
Sisustajan työ vaatii luovuutta, oma-aloitteisuutta ja rohkeutta ideointiin, muotoilu- ja tyylitajua sekä värisilmää ja kykyä kuunnella ja ymmärtää asiakkaan toiveita ja toteuttaa niitä.
SELKOSUOMEKSI
Koulutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on vähintään sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon tasoiset tiedot ja taidot sekä lisäksi täydentäviä ja syventäviä opintoja sekä riittävä työkokemus psykiatrisen hoidon tutkinnon osien työelämän aloilta.
Koulutukseen ei voida valita sellaista hakijaa, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työpaikalla järjestettävään koulutukseen mikäli estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa.
Terveydentilavaatimukset (SORA-lainsäädäntö) löytyvät Opetushallituksen Mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinnon (ent. psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon) tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista säädetään Opetushallituksen määräyksessä ”Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa” (28/011/2015).
SORA – ratkaisuja soveltumattomuuteen | Opetushallitus (oph.fi)
Koulutuksen aikana syvennetään tietoa ja kokemuksia lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyöstä. Tutustutaan lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön hoito- ja kuntoutusmenetelmiin sekä toimimiseen moniammatillisessa palvelujärjestelmässä. Koulutus antaa valmiuksia toimia käytännön työtehtävissä edistävän, ehkäisevän, hoitavan tai kuntouttavan lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön yksiköissä. Koulutuksen suoritettuasi sinulla on myös hyvät edellytykset toimia vaativissa asiantuntija ja kehittämistehtävissä.
Koulutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on vähintään sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon tasoiset tiedot ja taidot sekä lisäksi täydentäviä ja syventäviä opintoja sekä riittävä työkokemus psykiatrisen hoidon tutkinnon osien työelämän aloilta.
Koulutukseen ei voida valita sellaista hakijaa, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työpaikalla järjestettävään koulutukseen mikäli estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa.
Terveydentilavaatimukset (SORA-lainsäädäntö) löytyvät Opetushallituksen Mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinnon (ent. psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon) tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista säädetään Opetushallituksen määräyksessä ”Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa” (28/011/2015).
SORA – ratkaisuja soveltumattomuuteen: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/sora-ratkaisuja-soveltumattomuuteen
Tutkinnon kohderyhmänä ovat ammattia uutena ammattina tai ilman alan aikaisempaa koulutusta opiskelevat henkilöt. Tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset perusvalmiudet erilaisiin sisustajan tehtäviin.
Sisustajan työ vaatii luovuutta, oma-aloitteisuutta ja rohkeutta ideointiin, muotoilu- ja tyylitajua sekä värisilmää ja kykyä kuunnella ja ymmärtää asiakkaan toiveita ja toteuttaa niitä.
SELKOSUOMEKSI
Kyseessä kevään 2024 yhteishaun koulutus.
Koulutuspaikkojen määrä: 22
Aloituspaikat ovat yksittäisiä opiskelupaikkoja, jotka toteutetaan yhteisessä koulutusprosessissa yhteishaun kautta tulleiden opiskelijoiden kanssa ja opiskelu on päätoimista päiväopiskelua.
Koulutuksen kohderyhmänä ovat uutta ammattia/tutkintoa hankkivat henkilöt, jotka haluavat työllistyä alan työtehtäviin.
Kyseessä kevään 2024 yhteishaun koulutus.
Koulutuspaikkojen määrä: 44
Ravintola- ja cateringalan perustutkinto on suunnattu ravintola- ja/tai suurtalousalasta kiinnostuneille sekä jo alalla työskenteleville, jotka haluavat suorittaa alan perustutkinnon.
Tutkinto on mahdollista suorittaa suuntautuen joko kokin (ruoanpalvelun osaamisala) tai tarjoilijan (asiakaspalvelun osaamisala) tehtäviin.
Ravintola- ja cateringalan perustutkinto suoritetaan alan oikeissa työpaikoissa ja näiden oikeissa työtehtävissä osoittamalla osaaminen näytöin. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittua ammattitaitoa ei voida arvioida näytön perusteella, ammattitaidon osoittamista täydennetään yksilöllisesti muilla tavoin.
Opiskelijaksi hakeutuvalla ei tarvitse olla voimassa olevaa alan työsuhdetta tai työkokemusta, mutta nämä katsotaan hakeutumisvaiheessa hakijalle eduksi. Hakija, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde alan työpaikkaan, ohjataan mahdollisuuksien mukaan suorittamaan tutkinto oppisopimuskoulutuksena.
Koulutus soveltuu myös maahanmuuttajille, joilla on riittävä suomen kielen taito, jotta he selviytyvät suomen kielellä tapahtuvasta opiskelusta (A2.2). Hakijat, joiden äidinkieli ei ole suomi, ohjataan hakeutumisen yhteydessä kielitestiin. Koulutus soveltuu myös työttömyysetuudella opiskeleville (TE-toimiston päätös).
SELKOSUOMEKSI
Opiskelijaksi hakeutuvalla ei tarvitse olla voimassa olevaa alan työsuhdetta tai työkokemusta, mutta nämä katsotaan hakeutumisvaiheessa hakijalle eduksi. Hakija, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde alan työpaikkaan, ohjataan mahdollisuuksien mukaan suorittamaan tutkinto oppisopimuskoulutuksena.
Koulutus soveltuu myös maahanmuuttajille, joilla on riittävä suomen kielen taito, jotta he selviytyvät suomen kielellä tapahtuvasta opiskelusta (A2.2). Hakijat, joiden äidinkieli ei ole suomi, ohjataan hakeutumisen yhteydessä kielitestiin. Koulutus soveltuu myös työttömyysetuudella opiskeleville (TE-toimiston päätös).
SELKOSUOMEKSI
Sinulla ei tarvitse olla alan työpaikkaa, kun haet kouluun. Jos sinulla on alan työpaikka, niin se helpottaa kouluun pääsyä.
Sinun pitää osata suomen kieltä jonkin verran. Jos sinun äidinkieli on muu kuin suomi, sinut kutsutaan suomen kielen testiin. Äidinkieli tarkoittaa sitä kieltä, mitä sinä puhut.
Opiskelijaksi hakeutuvalla ei tarvitse olla voimassa olevaa alan työsuhdetta tai työkokemusta, mutta nämä katsotaan hakeutumisvaiheessa hakijalle eduksi. Hakija, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde alan työpaikkaan, ohjataan mahdollisuuksien mukaan suorittamaan tutkinto oppisopimuskoulutuksena.
Koulutus soveltuu myös maahanmuuttajille, joilla on riittävä suomen kielen taito, jotta he selviytyvät suomen kielellä tapahtuvasta opiskelusta (A2.2). Hakijat, joiden äidinkieli ei ole suomi, ohjataan hakeutumisen yhteydessä kielitestiin. Koulutus soveltuu myös työttömyysetuudella opiskeleville (TE-toimiston päätös).
SELKOSUOMEKSI
Ravintola- ja cateringalan perustutkinto on suunnattu ravintola- ja/tai suurtalousalasta kiinnostuneille sekä alalla jo työskenteleville, jotka haluavat suorittaa perustutkinnon.
Opiskelijaksi oppisopimuksella hakeutuvalla tulee olla voimassa oleva työsuhde alan toimipaikaan tai olet saamassa uuden työpaikan (työaika keskimäärin vähintään 25 h/vko), jonka kanssa oppisopimus solmitaan. Hakijan on hyvä selvittää ennen hakeutumista oppisopimuskoulutukseen oman toimipaikkansa suostumus sopimuksen tekemiseksi. Alan työkokemus katsotaan hakijalle eduksi.
Jos näytät osaamisesi ilman valmistavaa koulutusta, oppisopimusta ei solmita.
Koulutus soveltuu myös maahanmuuttajille, joilla on riittävä suomen kielen taito, jotta he selviytyvät suomen kielellä tapahtuvasta opiskelusta. Hakijat, joiden äidinkieli ei ole suomi, ohjataan tarvittaessa hakeutumisen yhteydessä kielitestiin.
SELKOSUOMEKSI
Oppisopimus koulutus on tarkoitettu henkilölle,
joka on jo töissä ravintolassa, kahvilassa tai suurkeittiössä
jonka työnantaja suostuu tekemään oppisopimuksen.
Jos sinun äidinkieli on jokin muu kieli kuin suomi, sinä joudut suomen kielen testiin. Äidinkieli tarkoittaa sitä, että sinä puhut jotain muuta kieltä kuin suomea.
Aloituspaikat ovat yksittäisiä opiskelupaikkoja, jotka toteutetaan yhteisessä koulutusprosessissa yhteishaun kautta tulleiden opiskelijoiden kanssa ja opiskelu on päätoimista päiväopiskelua.
Koulutuksen kohderyhmänä ovat uutta ammattia/tutkintoa hankkivat henkilöt, jotka haluavat työllistyä alan työtehtäviin.
Tavoitteena on suorittaa Ravintola- ja catering-alan perustutkinto (kokki tai tarjoilija).
Koulutuksen suorittanut osaa toimia ravitsemisalan ruoanvalmistuksen tai asiakaspalvelun suunnittelu-, toteuttamis- ja myyntitehtävissä, palvella suomalaisia ja ulkomaalaisia asiakkaita, toimia myynti- ja asiakaspalveluhenkisesti, toimia laatutietoisesti, kannattavasti ja tuloksellisesti ja hygieniavaatimusten sekä kestävän toimintatavan mukaisesti.
Koulutuksen suorittanut voi toimia työntekijänä erityyppisissä ravitsemusliikkeissä niin ruuanvalmistus- kuin tarjoilutehtävissä.
Asiakaspalvelun osaamisalan suorittanut tarjoilija työskentelee ravintoloissa, henkilöstöravintoloissa, pubeissa, yökerhoissa, liikenneasemilla, kahviloissa, pikaruoka-, juhlapalvelu- tai matkailuyrityksissä sekä suurtalouden toimipaikoissa.
Ruokapalvelun osaamisalan suorittanut kokki työskentelee ravintoloissa, catering-alalla, henkilöstöravintoloissa, kahviloissa, juhla- ja pitopalveluissa, matkustajalaivoissa sekä suurkeittiöissä.
Ravintola- ja cateringalan perustutkinto on suunnattu ravintola- ja/tai suurtalousalasta kiinnostuneille sekä jo alalla työskenteleville, jotka haluavat suorittaa alan perustutkinnon. Tutkinto on mahdollista suorittaa suuntautuen joko kokin (ruoanpalvelun osaamisala) tai tarjoilijan (asiakaspalvelun osaamisala) tehtäviin.
Ravintola- ja cateringalan perustutkinto suoritetaan alan oikeissa työpaikoissa ja näiden oikeissa työtehtävissä osoittamalla osaaminen näytöin. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittua ammattitaitoa ei voida arvioida näytön perusteella, ammattitaidon osoittamista täydennetään yksilöllisesti muilla tavoin.
Opiskelijaksi hakeutuvalla ei tarvitse olla voimassa olevaa alan työsuhdetta tai työkokemusta, mutta nämä katsotaan hakeutumisvaiheessa hakijalle eduksi. Hakija, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde alan työpaikkaan, ohjataan mahdollisuuksien mukaan suorittamaan tutkinto oppisopimuskoulutuksena.
Koulutus soveltuu myös maahanmuuttajille, joilla on riittävä suomen kielen taito, jotta he selviytyvät suomen kielellä tapahtuvasta opiskelusta (A2.2). Hakijat, joiden äidinkieli ei ole suomi, ohjataan hakeutumisen yhteydessä kielitestiin. Koulutus soveltuu myös työttömyysetuudella opiskeleville (TE-toimiston päätös).
SELKOSUOMEKSI
Sinulla ei tarvitse olla alan työpaikkaa, kun haet kouluun. Jos sinulla on alan työpaikka, niin se helpottaa kouluun pääsyä.
Sinun pitää osata suomen kieltä jonkin verran. Jos sinun äidinkieli on muu kuin suomi, sinut kutsutaan suomen kielen testiin. Äidinkieli tarkoittaa sitä kieltä, mitä sinä puhut.