Hyriasta sähköasentajaksi valmistunut Juho Grip vaihtoi kesken opintojen oppisopimuskoulutukseen, koska harjoittelupaikan esimies sitä ehdotti. Oppisopimusopiskelu antoi Juholle paljon monipuolisia käytännön taitoja ja helpotti työelämään siirtymistä.
Juho Grip, 18, oli viime syksynä leikkaamassa nurmikkoa, kun hänen puhelimensa soi. Juho oli tuolloin opiskellut kaksi vuotta sähköalaa Hyriassa ja lopettanut pari viikkoa aiemmin työharjoittelu- ja kesätyöjakson Reka Kaapelin Riihimäen tehtaalla.
Soittaja oli Juhon esimies, joka ehdotti, että Juho suorittaisi opintonsa loppuun Reka Kaapelilla oppisopimuskoulutuksessa. Heillä oli auennut sähköasentajan paikka.
”Tuli hyvä fiilis, että olen siis hoitanut työni ihan hyvin, koska he haluavat minut sinne töihin. Hetken piti kuitenkin miettiä, jaksaisinko työnteon ja opiskelujen yhdistämisen ja olisiko kannattavaa vaihtaa päiväopinnoista oppisopimukseen viimeisen puolen vuoden takia. Loppupeleissä idea tuntui kuitenkin hyvältä”, Juho toteaa.
Juho aloitti työskentelyn Rekalla, ja aluksi työnteko vei mennessään.
”Opiskelu oli aika erilaista kuin mihin olin päivätoteutuksessa tottunut. Olin koulussa pääsääntöisesti yhtenä päivänä viikossa, ja kotona oli tosi paljon tehtävää. Loppuvuodesta huomasin, että minulla oli 40–50 koulutehtävää rästissä. Piti kerätä motivaatiota, että päivän töiden jälkeen jaksoin illalla alkaa tehdä vielä kouluhommia”, Juho kertoo.
Hän valmistui sähköasentajaksi maaliskuussa ja jatkoi suoraan määräaikaisena työntekijänä Rekalla.
”Tämä oli pehmeä lasku työelämään. Ei ollut niin paljon uuden opettelua, ja kun työkaverit olivat jo tuttuja, pääsi paremmin kahvipöytäkeskusteluihinkin kiinni”, Juho toteaa.
Etuina monipuolisuus ja konkreettinen tekeminen
”Parasta oppisopimuskoulutuksessa oli se, että opiskelu ei ollut luokassa istumista, kuuntelua ja vähän tekemistä, vaan pääsi paljon enemmän tekemään asioita käsillä itse”, Juho kertoo.
Kokeneilta sähköasentajilta sai paljon neuvoja ja käytännön vinkkejä muun muassa siihen, miten työtehtävät voi hoitaa mahdollisimman sujuvasti.
”Koen, että olen nyt nopeampi työntekijä ja työni jälki on paljon parempaa kuin oppisopimuksessa aloittaessani. Muut neuvoivat aina, jos minulla oli jotain kysyttävää. Myös opettajan sain aina tarvittaessa kiinni Whatsappilla tai soittamalla”, Juho sanoo.
Opiskelu oikealla työpaikalla oli Juhon mielestä myös paljon monipuolisempaa kuin koulussa.
”Sähkötöiden lisäksi tein esimerkiksi metallitöitä ja hitsausta, joita ei ihan jokainen sähkömies joka päivä tee”, hän sanoo.
Merkittävä etu oli myös se, että työskentelystä maksettiin palkkaa.
Motivaation oltava kohdallaan
Juho Gripin viesti oppisopimuskoulutusta harkitseville on selkeä.
”Jos uskot itseesi ja haluat oppia syvällisemmin, silloin oppisopimus kannattaa ehdottomasti. Mutta jos opiskelu koulussa ei kiinnosta, älä edes harkitse oppisopimusta! Se ei ole pakotie koulusta, vaan vaatii oma-aloitteisuutta ja motivaation siihen, että haluaa opiskella töiden lisäksi omalla ajalla. Pitää myös uskaltaa kysyä, jos jonkin tehtävän kanssa tulee ongelmia”, hän sanoo.
Työnantajia hän kannustaa ottamaan oppisopimusopiskelijoita.
”Kun opiskelija valmistuu, teillä on valmis työntekijä, jonka olette jo opettaneet omiin tarpeisiinne sopivaksi”, Juho toteaa.
Juho työskentelee Rekalla kesäkuun loppuun saakka ja aloittaa sitten varusmiespalveluksen. Armeijan jälkeen haaveissa siintävät konetekniikan opinnot ammattikorkeakoulussa.
”Ehkä insinööriksi valmistumisen jälkeenkin Rekalla voisi olla jotakin hommia. Saisi jatkaa samoissa merkeissä eri työtehtävissä”, hän pohtii.
