Hyria kouluttaa vieraskielisiä ammattiin omissa opintoryhmissä, joissa opetuskieli on lähtötasosta riippumatta suomi. Lähihoitajaopiskelija Yana Popova on kiitollinen, että sai aloittaa opinnot, vaikka kielitaito oli aluksi heikko.
”Muistan ensimmäisen päiväni Hyriassa. Kaikki muut luokassa nyökyttelivät, ja mietin, olenko ainoa, joka ei ymmärrä, mitä opettaja puhuu”, muistelee Ukrainasta kotoisin oleva Yana Popova, 24.
Hän aloitti lähihoitajaopinnot vieraskielisille suunnatussa opintoryhmässä helmikuussa 2023. Suomeen hän oli muuttanut sotaa pakoon vajaata vuotta aiemmin. Ennen Hyriaan hakeutumista Yana opiskeli suomen kieltä neljän kuukauden mittaisella kurssilla ja itsenäisesti kotona.
Opetuskieli Hyrian vieraskielisten ryhmissä on alusta saakka suomi.
”Monesti alussa opiskelijat nyökyttelevät kohteliaasti, mutta kun tullaan tutuiksi, he uskaltavat herkemmin sanoa, jos eivät ymmärrä. Vieraskielisten omat opintoryhmät ovat osoittautuneet toimiviksi, koska kaikki ovat samalla viivalla ja kieleen voidaan panostaa. Sekaryhmässä suomenkieliset ottavat liian helposti vetovastuun puhumisesta ja ryhmätöistä”, kertoo Yanan opintoryhmän vastuukouluttaja Annamaija Nahkiaisoja.
Yana ymmärtää ja puhuu suomea reilun vuoden lähihoitajaopintojen jälkeen niin hyvin, ettei Annamaija kouluttajana enää aina edes muista puhua hänelle selkosuomea, jota hän opetuksessa tavallisesti käyttää.
”On tärkeää, että tunneilla keskustelemme vain suomeksi. Olen opiskellut englantia koulussa 10 vuotta, mutta minusta tuntuu, että puhun jo suomea paremmin, koska olen käyttänyt sitä niin paljon”, Yana sanoo.
Vaikeinta on puhekieli
Ennen jokaisen opintomoduulin alkua vieraskielisille lähihoitajaopiskelijoille on tarjolla valmentavia opintoja, joissa opetellaan tulevassa moduulissa tarvittavaa sanastoa ja muita perusasioita. Tunteja pitävät sekä suomen kielen S2-opettajat että hoidon opettajat.
”Näiden tuntien ansiosta on ollut helpompi ymmärtää jatkossa enemmän”, Yana toteaa.
Sanastoa kerrataan ja kerrytetään myös hoitotyön tunneilla.
”Kerään taululle sanoja ja pieniä lauseita ja suosin tehtäviä, joissa opiskelijat pääsevät puhumaan mahdollisimman paljon”, Annamaija kertoo.
Esimerkiksi draaman keinoin voidaan harjoitella kertomaan potilaalle, mitä on juuri tekemässä.
”Parista toinen näyttelee potilasta ja toinen hoitajaa. Sitten harjoittelemme perusfraaseja: Hyvää huomenta! Miten nukuit? Nyt mittaan sinulta verenpaineen”, Annamaija kuvailee.
Opinnoissa käytettävän materiaalin Annamaija pyrkii pitämään tiiviinä, jotta ydinasiat olisi helppo sisäistää. Kaikki materiaali on selkosuomea.
Läpi koulutuksen vieraskielisille on saatavilla S2-opettajan tuki.
Monelle vieraskieliselle opiskelijalle ensimmäinen todellinen tulikoe kielen suhteen on työharjoitteluun meneminen. On eri asia toimia luokkaympäristössä kuin oikealla työpaikalla.
”Puhekieleen tottuminen on ollut vaikeinta. Onneksi meillä oli työharjoittelun aikana whatsapp-ryhmä, jossa pystyi kysymään asioita opettajilta”, toteaa Yana.
Annamaija kertoo, että opintojen edetessä hän alkaa vähitellen tuoda omaan puheeseensa selkosuomen sekaan myös puhekielen ilmauksia, jotta sopeutuminen työelämään olisi opiskelijoille helpompaa.
”Hoitotyössä on paljon slangisanoja välineille tai tilanteille: kronari on vuoteeseen laitettava kertakäyttösuoja ja poikkari on poikkilakana. Pyrin keräämään tunneille myös puhekielen sanastoa”, Annamaija toteaa.
Hän nauttii vieraskielisten ryhmien opettamisesta aivan erityisesti.
”Se on antoisaa ja motivoivaa. He ovat innokkaita oppimaan, ja saan myös itse heiltä hirvittävän paljon. Hiljattain esimerkiksi keskustelimme siitä, miten ikäihmisiä hoidetaan eri kulttuureissa. On älyttömän arvokasta kuulla tällaisia kokemuksia.”
Motivaatio kantaa
Yanan opintoja on jäljellä reilun vuoden verran, ja hän on jo saanut keikkatyön työharjoittelupaikastaan kuurojen palvelukeskuksesta. Viimeisen opintomoduulin hän harkitsee suorittavansa oppisopimuksella, ja valmistumisen jälkeen suunnitelmissa siintävät jatko-opinnot sairaanhoitajaksi.
Lähihoitajakoulutukseen hän hakeutui, koska anatomia ja fysiologia ovat aina kiinnostaneet ja koska työvoiman tarve alalla on suurta. Kotimaassaan Ukrainassa hän on suorittanut maisterin tutkinnon logistiikan alalta.
”Suomessa opiskelussa ei ole niin paljon stressiä. Jos ei pääse kokeesta läpi, se on mahdollista tehdä uudestaan. Tai voi tulla tukiopetukseen, jossa S2-opettaja auttaa kielen kanssa. Esimerkiksi ennen hygieniapassikoetta hän antoi minulle omalle äidinkielelleni käännettyä sanastoa.”
Opinnot voi Hyrian vieraskielisten opintoryhmissä aloittaa myös matalalla kielitaidolla.
”Kokemukseni mukaan opintoihin hakeutuvilla on iso motivaatio oppia suomen kieli ja työllistyä. Autamme kielen kanssa, mutta tarvittaessa myös muissa asioissa”, Annamaija sanoo.
Yana kertoo yllättyneensä siitä, kuinka nopeasti kielitaito on opintojen myötä kehittynyt.
”Olen kiitollinen, että Hyria antoi minulle mahdollisuuden päästä sisään matalalla kielitasolla ja auttoi kehittymään kielen kanssa niin, että pystyn opiskelemaan”, Yana toteaa.