Ajankohtaista

12.9.2017 9.24

Hyrinässä valmennetaan työelämään tiimioppimisen keinoin

Ammatillinen koulutus elää muutoksen aikaa. Opetuksen on oltava työelämälähtöistä, opiskelijoita osallistavaa ja motivoivaa, ja heidän valmiuksiaan yrittäjyyteen on vahvistettava. Hyrian uudenlainen oppimisympäristö, Hyvinvointiklinikka Hyrinä yhdistettynä tiimioppimisen malliin täyttää nämä uudet vaatimukset kirkkaasti.

Hyvinvointiklinikka Hyrinä on kesällä 2017 päättynyt Hämeen ELY:n rahoittama hanke, jossa rakennettiin Hyrian hiusalan, kauneudenhoitoalan ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden, opettajien ja ammatillisten ohjaajien yhteinen oppimis- ja työympäristö. Hankkeen lopputuotoksena valmistui Valmentajan käsikirja, jossa on kuvattu Hyvinvointiklinikan toiminnan teoreettiset perusteet sekä valmentamisen työkalut. Hyvinvointiklinikka Hyrinän toimintamalli perustuu tiimioppimiselle, johon eväät haettiin Tiimiakatemian tiimimestarikoulutuksesta.  

Uudenlainen, Hyrinässä jo käytännössä toimivaksi testattu valmentamisen malli on otettu innolla vastaan myös Hyrian muilla koulutusaloilla. Helposti monistettava tiimioppimsen malli on herättänyt kiinnostusta myös muissa ammatillisissa oppilaitoksissa sekä ammattikorkeakouluissa. Hyrinän mallissa opiskelijat ottavat itse vastuun oppimisestaan: määrittävät osaamistavoitteensa, miettivät opiskelukeinot ja vastaavat tavoitteidensa saavuttamisesta. Tätä oppimisprosessia tukevat valmentaja-opettajat ja ammatilliset ohjaajat. Hyrinän arvomaailma on koulutuksen kentässä lähes vallankumouksellinen: opiskelijat opiskelevat itseään, eivät oppilaitosta varten.

Koulutuspäällikkö Minna Vaittinen ja opettaja Sari Lähevirta-Tilli ovat aidosti ylpeitä tiimioppimisen mallista ja sen tueksi laaditusta Valmentajan käsikirjasta. ”Valmentajan käsikirja ei ole vain kauniita sanoja paperilla, vaan meillä toimitaan oikeasti sen mukaan. Mallin sisäistäminen vaati osaston henkilökunnalta joustavuutta ja ennen kaikkea uskallusta päästää irti vanhoista toimintatavoista, lukujärjestyksestä ja omista tarkoista suunnitelmista. Uudenlaisen mallin juurruttaminen toimintatavaksi tapahtui vähitellen, yhdessä valmentamalla, eli kokemusten kautta. Yhtenä tavoitteena oli tiimiytyminen ja se tapahtui opiskelijoiden lisäksi myös opetushenkilöstön keskuudessa”, kertoo Minna Vaittinen. 


Mitä sitten tehdään erilailla kuin ennen?

”Opiskelijoita kuunnellaan entistä enemmän”, miettii Sari Lähevirta-Tilli. ”Pääsimme pois opettajajohtoisesta toiminnasta ja annoimme vastuuta opiskelijoille”, hän jatkaa. ”Välillä oli vaikea kääntää omaa ajatusmallia toiseen asentoon ja muuttaa kielenpäällä ollut vastaus vastakysymykseksi: ”miten itse tekisit?” Toki koulutus perustuu edelleen opetussuunnitelmaan, mutta uutta on se, että opiskelijoita valmennetaan itse miettimään, mitä tästä asiasta tulee oppia. Opiskelijat myös valitsevat itse parhaat oppimisen tavat ja keinot, vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi erilaiset oppimistehtävät tai asiakaskeikat. Hyrinässä opiskelijat vastaavat myös asiakaskontakteista: markkinoivat palveluja, myyvät keikkoja ja rakentavat palveluiden sisältöjä yhdessä asiakkaiden kanssa. Opettajat toimivat valmentajina ja antavat tukea tarvittaessa.

Tiimioppimisen mallissa opiskelijat toimivat tiimeinä ja jokainen on vuorollaan tiimin vetovastuussa. Samalla työelämän pelisäännöt tulevat tutuiksi ja opitaan hyödyntämään tiimin jäsenten erilaisia vahvuuksia. Valmentajan vastuulla on tiiminvetäjän ohjaaminen ja auttaminen tarvittaessa, vetäjän tueksi on myös laadittu tiiminvetäjän check list. ”Ohjauksen tarve vaihtelee, ensimmäisen vuoden opiskelijoita ohjataan tiiviisti ja valmentajan rooli on suurempi. Kolmannen vuoden lopussa olemme enää lähinnä sivustaseuraajia ja tarvittaessa sparraajia”, kertoo Minna Vaittinen.

Hyvinvointialojen koulutuksessa asiakkaan kohtaaminen, etiikka ja vuorovaikutus ovat läsnä kaikissa asiakastilanteissa. Esimerkiksi neliraajahalvaantuneen kohtaamista ei voi opiskella dioista. Uskomme vahvasti kokemuksen kautta oppimiseen,” kertoo Minna Vaittinen.

Hyrinä 

Tiimioppimisen malli saa kiitosta opiskelijoilta

Opiskelijat ovat ottaneet uuden mallin hyvin vastaan. Itse tekemällä oppiminen tuntuu mielekkäämmältä kuin luennoilla istuminen. He näkevät monenlaisia työpaikkoja, saavat keikkojen myötä tärkeitä työelämän kontakteja, oppivat yhteistyötaitoja ja saavat tuntumaa yrittäjän elämään. Vastuu myös opettaa paljon, eikä vapaamatkustajia sallita. ”Tiimin ja opiskelukavereiden paine toimii hyvin, valmentajan tarvitsee harvoin patistaa opiskelijoita. Tiimikavereille ei myöskään tehdä ohareita samalla tavalla kuin opettajille, ” hymyilee Sari Lähevirta-Tilli.

Tiia-Riikka Koivula valmistui Hyriasta lähihoitajaksi 2016 kuntoutuksen osaamisalalta. ”Hyrinä on työpaikan ja koulun välimuoto, jossain työssäoppimisen ja työelämän välillä,” miettii Tiia-Riikka. ”Toisaalta ollaan koulussa, mutta tehdään kuitenkin koko ajan oikeita asiakastöitä. Tiimeissä työskennellessä oppi paljon: mukana on eri elämäntilanteissa olevia ja eri-ikäisiä opiskelijoita 16-vuotiaista aikuisiin. Tiimit ovat usein myös monialaisia, eli keikalla saattavat olla edustettuina kaikki Hyrinän koulutukset: kosmetologit, parturi-kampaajat ja lähihoitajat. Ryhmätöistä saa paljon enemmän irti kun ihmiset olivat erilaisia. Tiimiytyminen tapahtuu myös monilla tasoilla: on oma keikkatiimi, oman luokan tiimi sekä yksi iso Hyrinä tiimi. ”

”Perinteistä opettajaa katsotaan usein ylöspäin ja hänelle puhutaan vain kouluasioista. Valmentaja on sen sijaan osa tiimiä ja opiskelijoiden kanssa samalla tasolla. Hänen kanssaan voi jäädä vaikka koulun jälkeen kahville ja jutella henkilökohtaisiakin asioita,” kertoo Tiia-Riikka. ”Koulutus oli tosi käytännönläheistä ja opetti työelämässä tarvittavia taitoja, kuten päätöksentekotaitoja sekä kasvatti itsenäisyyttä ja itsevarmuutta. Luottamus omaan osaamiseen vahvistui. Opiskelun parasta antia olivat työkeikat. Meitä valmennettiin yrittäjämäiseen toimintaan: myimme keikkoja asiakkaille itse, haastattelimme asiakkaat ja suunnittelimme sekä toteutimme sisällöt heidän toiveidensa ja tarpeidensa mukaan. Lopuksi pidettiin vielä jälkimotorola, eli keikan palautepalaveri. Valmentajat eivät antaneet meille valmiita vastauksia, vaan pääsimme etsimään ne itse. Turvallisessa ympäristössä oli myös lupa kompuroida ja mokata. Ilman virheitä ei opi,” Tiia-Riikka miettii.

Tiimeissä toimiminen myös vaatii opiskelijoilta paljon. Välillä tulee tuskastumisen hetkiä, kun opettajakeskeisyyteen tottuneet nuoret pistetään ajattelemaan omilla aivoillaan ilman valmiita vastauksia. ”Hyvinvointiklinikka Hyrinän malli kehittää ennen kaikkea ongelmanratkaisutaitoja, työelämävalmiuksia, yhteistyökykyä sekä sosiaalisia- ja verkostoitumistaitoja. Juuri sitä, mitä työelämässä pärjäämisessä tarvitaan,” sanoo Minna Vaittinen. Opiskelu koostuu sarjasta pieniä projekteja ja on yrittäjähenkistä. Oppimiseen kuuluu myös vastuunotto: opetushenkilöstön lisäksi viimeisen vuoden opiskelijat mentoroivat nuorempiaan. Tämä kuuluu opintoihin ja opiskelijat odottavat vuoroaan innolla.


Hankkeessa luotu malli vakiintui käyttöön

Koska opiskelumenetelmät ovat osallistavia ja toiminnallisia, pystyvät erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelemaan muiden tavoin. ”Olemme pystyneet purkamaan HOJKSeja (Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma). Opiskelijat opiskelevat käytännössä tekemällä ja tenttejä ei välttämättä tarvita,” kertoo Minna Vaittinen. ”Kun Hyvinvointiklinikka-hanke alkoi, lupasimme rakentaa erityisopiskelijoille oman polun. Emme rakentaneet vain polkua, vaan avasimme vielä yhden uuden oppimisympäristön, W&T Hyrinän, joka mahdollistaa ennen kaikkea hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijoille yksilöllisen opiskelupolun ja etenemisnopeuden. Lisäksi toiminnalliset ja osallistavat opiskelutavat ja tiimeissä toimiminen on auttanut myös erityisen tuen opiskelijoita. Me emme ajattele, että meillä on erityisopiskelijoita, vaan kaikki ovat vain opiskelijoita, joista jokaisella on omat vahvuutensa. Uuden oppiminen ja uudella tavalla tekeminen ei välttämättä aina ole kivaa ja hauskaa, joskus on mentävä epämukavuusalueelle. Tämä koskee sekä opiskelijoita että henkilökuntaa. Kun sen sietää, todellinen oppiminen pääsee käyntiin.”

Hyvinvointiklinikka on lähentänyt opiskelijoita ja opettajia, perinteinen auktoriteettiasema on murentunut ja nyt ollaan enemmän samanarvoisia työkavereita. Ilmapiiri on parantunut selvästi: opiskelijat kohdataan ihmisinä ja heitä arvostetaan entistä enemmän. Opiskelijat ja henkilökunta ovat tiimiytyneet myös keskenään. Hyvinvointiklinikka Hyrinä on kaikkien yhteinen työympäristö. ”Tämä ei ole meille enää vaihtoehtoinen toimintatapa, vaan näin tulemme työskentelemään myös jatkossa,” painottaa Minna Vaittinen. ”Oli hienoa olla toteuttamassa tätä hanketta, jossa loimme konkreettisen, uudenlaisen toimintamallin. Olemme vakuuttuneita, että tämä on se suunta, johon ammatillisessa koulutuksessa pitää mennä. Ja samaa mieltä ovat ne kaikkein tärkeimmät eli opiskelijat – valmentamamme tulevaisuuden työelämän osaajat. ”

Lisätietoa:

Hyria koulutus, koulutuspäällikkö Minna Vaittinen, minna.vaittinen(at)hyria.fi, puh. 050 415 3491

 

Lisää aiheesta:

Valmentajan käsikirja

https://issuu.com/hyriakoulutus/docs/hyria_valmentajan_kasikirja_2017

 

Hyvinvointiklinikka-hankkeen kuvaus

https://www.hyria.fi/projektit/pedagogisen_kehittamisen_hankkeet/hyvinvointiklinikka

 

Hyvinvointiklinikka Hyrinän blogi

http://hyvinvointiklinikkahyrina.blogspot.fi/   

 


Palaa otsikoihin



Käytämme evästeitä parantaaksemme sivuston toimintaa sekä mainonnan kohdentamiseen. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön.