Lyhyt sanasto
Aikuiskoulutus
Aikuiskoulutus on aikuisille suunniteltua ja järjestettyä koulutusta, joka on suunniteltu aikuisten tarpeisiin ja elämäntilanteeseen sopivaksi. Aikuiskoulutus eroaa nuorten koulutuksesta ennen kaikkea opintojen järjestämistavan mukaan. Useimmat aikuiset opiskelevat töiden ohella, ja opiskella voi niin työaikana, työn ohessa kuin omalla ajalla. Opiskelu voi olla myös jaksottaista ja sijoittua työssäkäynnin lomaan. Opinnot ovat usein monimuotokoulutusta, jossa käytetään tehokkaasti hyväksi eri opiskelutapoja, kuten verkkoa. Lähiopetusta järjestetään päivisin, iltaisin, viikonloppuisin tai tiiviinä intensiivijaksoina, jolloin on helpompi opiskella työn ohella. Opiskella voi esimerkiksi omaehtoisessa, oppisopimus-, henkilöstö- tai työvoimakoulutuksessa. Täydennyskoulutuksella voi myös parantaa omaa ammattitaitoaan. Opiskella voi myös vain omaksi ilokseen. Tutkintotavoitteisessa aikuiskoulutuksessa (perustutkinnot) opinnot johtavat samoihin tutkintoihin kuin vastaavissa nuorten koulutuksissa. Aikuiskoulutuksessa tutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina (ks. näyttötutkinto).
Aikuiskoulutustuki
Katso www.koulutusrahasto.fi. Myös työ- ja elinkeinotoimistoista saatavasta esitteestä saat lisätietoa.
Aikuisten näyttötutkinto
Ks. Tutkintotilaisuus ja Tutkintosuoritus
Ammatillinen kasvu
Osaamisen ja ammatti-identiteetin kehittymistä ja vahvistumista.
Ammatillinen koulutus
Ammatillinen perustutkinto (pt) antaa perusammattitaidon ja valmiudet kehittää osaamista työelämässä (sopii myös uudelleen työelämään siirtyville tai alaa vaihtaville aikuisille).
Ammattitutkinto (at) antaa alan ammattityöntekijältä vaadittavan ammattitaidon ja sopii niille, joilla on jo alan työkokemusta.
Erikoisammattitutkinto (eat) tähtää alan vaativimpien työtehtävien hallintaan.
Ammatillinen lisäkoulutus voi olla tutkintotavoitteista tai muuten osaamista lisäävää; lisäkoulutuksella syvennetään ammattiosaamista, laajennetaan ammatillisia mahdollisuuksia ja vahvistetaan omaa (ammatti)-identiteettiä.
Ammattiosaamisen näytöt
Ammattiosaamisen näytöt antavat opiskelijalle mahdollisuuden osoittaa käytännön työssä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelmassa määritellyn keskeisen osaamisen. Opiskelija saa valmistuttuaan tutkintotodistuksen lisäksi erillisen näyttötodistuksen.
Ammattitutkintostipendi
Ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon näyttötutkintona suorittaneelle hakemuksesta myönnettävä stipendi (365 euroa). Jos sinulla on työkokemusta vähintään viisi vuotta ennen tutkinnon suorittamista, todistuksen saatuasi voit hakea ammattitutkintostipendiä Koulutusrahastolta (www.koulutusrahasto.fi).
ATTO
Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (Yhteiset opinnot)
Europassi
Europassi on tarkoitettu osaajalle, joka etsii Euroopasta koulutus- tai työmahdollisuuksia. Se on asiakirjakansio, joka auttaa osaajaa hakemaan valmiuksiaan vastaavia tehtäviä Euroopan alueella. Europassiin kuuluu mm. ansioluettelo ja kielipassi, joista lisätietoa www.oph.fi.
Henkilökohtaistamissuunnitelma (HEKSU)
Jokaiselle aikuisopiskelijalle räätälöity etenemissuunnitelma siitä, miten osaaminen on tarkoitus hankkia ja/tai näyttää. Se laaditaan yhteistyössä suunnitelman toteutukseen osallistuvien kanssa. Suunnitelmaa on mahdollista muuttaa tai täydentää oppimisen edetessä.
HOJKS
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tehdään niille opiskelijoille, jotka tarvitseva erityistä tukea ja ohjausta opintoihinsa.
HOPS
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tehdään jokaiselle opiskelijalle. Sitä tarkistetaan vuosittain.
Hyväksilukeminen
Tutkintoon kuuluvia pakollisia opintokokonaisuuksia voi korvata opiskelijan muualla suorittamilla opinnoilla. Arviointiperusteena on opintojen valtakunnallisten perusteiden mukainen vastaavuus, joka tarkoittaa sitä, että erilaiset opinnot/tutkinnot vastaavat toisiaan tasoltaan, tavoitteiltaan tai joskus myös sisällöltään.
Itsearviointi
Oman ammatillisen osaamisen, kehittämistarpeiden ja onnistumisten erittelyä ja arviointia realistisesti ja perustellusti.
Kaksoistutkinto
Kaikissa perustutkinnoissa on mahdollista suorittaa kaksoistutkinto eli ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto.
Kestävä kehitys
Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta ovat ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Hyriassa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita.
Kolmikanta
Työnantajien, työntekijöiden ja kouluttajien edustus näyttötutkintojen suorittamisen eri vaiheiden toteutuksessa. Myös tutkintotoimikunnissa on sama edustus.
Lomakkeet
Lomakkeita saa oppilaitoksen luokanvalvojilta, infopisteestä ja www-sivuilta (www.hyria.fi).
Luokanvalvoja
Luokanvalvoja toimii opiskeluryhmäsi vastuuhenkilönä. Mikäli opintosi on yksilöllistetty niin, että sinulla ei ole varsinaista omaa opiskeluryhmää, on oppilaitos aina kuitenkin nimennyt sinun opintojesi ohjaukseen vastuuhenkilön. Arjen puheessa esiintyvät myös samaa tarkoittavat termit: ryhmänohjaaja, tutoropettaja/kouluttaja, vastuuopettaja/vastuukouluttaja.
Luokanvalvojantunti
Nuorten koulutuksessa lukujärjestyksessä on joka viikko luokanvalvojantunti, jossa käsitellään ajankohtaisia opiskeluun liittyviä asioita.
Moduuli eli jakso
Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon ja jokaisella jaksolla opiskellaan opetussuunnitelmasta rajattu opintojakso. Jaksotuksista johtuen yhdellä jaksolla opiskellaan vain muutamia oppisisältöjä.
Näytöt
Ks. ammattiosaamisen näytöt tai näyttötutkinto.
Näyttötutkinto (aikuiskoulutus)
Ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Ammattiosaaminen osoitetaan tutkintotilaisuuksissa (tutkintosuoritus). Nuorilla opiskelijoilla on ammattiosaamisen näytöt.
Näyttöympäristö (aikuiskoulutus)
Toimintaympäristö, jossa tutkintosuoritus annetaan ja ammattitaito osoitetaan.
Opinnäytetyö
Opinnäytetyö voi olla työtehtäväkokonaisuus, kirjallinen työ, selvitys, projektityö, tuote tai muu vastaava. Siihen liittyy aina kirjallinen osuus ja se voidaan suorittaa yksilö- tai ryhmätyönä tai laajempana projektina. Työn laadinta voi alkaa jo opiskelun alkuvaiheessa tai esimerkiksi työssäoppimisen yhteydessä, mutta työ valmistuu opiskelun loppuvaiheessa. Opinnäytetyö arvioidaan ja työn nimi ja arvosana merkitään tutkintotodistukseen.
Opintosuoritusote
Opintosuoritusote jaetaan jokaisen jakson jälkeen. Alaikäisen opiskelijan tulee palauttaa ote huoltajan allekirjoituksella luokanvalvojalle. Aikuisopiskelija saa opintosuoritusotteen pyytämällä sitä luokanvalvojaltaan.
Opintoviikko
Yksi opintoviikko vastaa 40 tuntia opiskelijan työtä. Tästä järjestettyä opetusta voi olla esimerkiksi noin 30 tuntia ja itsenäistä opiskelua noin 10 tuntia.
Oppimisympäristö
Paikka, tila, yhteisö tai toimintakäytäntö, jonka tarkoituksena on edistää oppimista. Ammatillisessa koulutuksessa oppimisympäristöjä ovat mm. oppilaitos, työpaikat ja tietoverkot.
Osaamisen tunnustaminen
Aiemmalla koulutuksella hankittu osaaminen, josta saatu arvosana voidaan siirtää nykyisen koulutuksen arvosanaksi. Tunnustaminen voi koskea opintokokonaisuutta, opintojaksoa tai sen osaa. Tunnustaminen tehdään aina opetussuunnitelman pohjalta.
Osaamiskartoitus
Koulutukseen hakijan tai tutkinnonsuorittajan tietojen, taitojen ja kokemusten arviointia. Henkilökohtaistamisen edellytys.
Perustutkinto (tai ammatillinen perustutkinto)
120 opintoviikon laajuinen ammatillinen tutkinto, joka antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin.
Portfolio
Sekä yksilöllinen opiskelu- että arviointimenetelmä, joka on suunnitelmallinen ja tarkoituksenmukainen kokoelma opiskelijan opiskelutöitä, jotka edustavat hänen opiskeluaan ja oppimistaan.
Teoriatieto
Sisällöltään yleistä ammatillista perustietoa sekä alakohtaista erityistietoa. Tiedon lähteenä ovat lähipäivien opetus ja itseopiskelu kirjoista ja muista tietolähteistä.
Tutkintomaksu
Näyttötutkintoon (aikuiset) osallistuvalta perittävä tutkintokohtainen maksu (50,50 €). Tutkinnon järjestäjä tilittää maksun Opetushallitukselle.
Tutkintotilaisuus
Usein aidossa työelämän tilanteessa järjestettävä tilaisuus, jossa näyttötutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon.
Tutkintosuoritus
Näyttötutkinnon suorittajan tutkintotilaisuudessa antama osoitus tutkinnon perusteissa vaadittavasta ammattitaidosta.
Tutkintotodistus
Todistus ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittamisesta. Todistuksen antaa tutkinto-toimikunta, kun kaikki tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Tutkintotoimikunta voi antaa todistuksen myös tutkinnonosan suorittamisesta tutkinnonsuorittajan sitä pyytäessä.
Tutkintotoimikunta
Opetushallituksen asettama työnantajia, työntekijöitä, kouluttajia ja ammatinharjoittajia edustava luottamuselin. Tehtävänä on mm. johtaa ammatillisten tutkintojen järjestämistä sekä antaa tutkintotodistukset.
Tutor
Vanhemman vuosikurssin opiskelija, joka tukee ja auttaa aloittavaa opiskelijaryhmää ja yksittäistä opiskelijaa sekä opintojen alussa että myös myöhemmin esim. erilaisissa valintatilanteissa. Jokaisella alkavalla opiskelijaryhmällä on yksi tai useampia tutoreita.
Työpaikkaohjaaja
Työssäoppimisjaksolle ohjaajaksi nimetty, työpaikan henkilöstöön kuuluva henkilö, joka hallitsee alan työtehtävät. On vastuussa työyhteisöön ja työtehtäviin perehdyttämisestä, työn tekemisen ohjaamisesta sekä palautteen antamisesta.
Työssäoppiminen
Työssäoppimisella tarkoitetaan työpaikalla työtehtävien yhteydessä järjestettävää opetussuunnitelman mukaista käytännön opetusta. Työssäoppimista on vähintään 20 opintoviikkoa.
Yhteistoiminta-aika
Yhteistoiminta-aika on ti klo 8–10 ja to 14–16. Tänä aikana opiskelijat voivat suorittaa opintoviikkoja Hyvinkään–Riihimäen alueen toisen asteen oppilaitoksissa. Katso yhteistoiminta-ajan kurssit Hyvinkään-Riihimäen toisen asteen opinto-oppaasta. Lisätietoja opinto-ohjaajalta.



