Miten Mervistä tuli "metallimies"?

MerviRantanenTyylikäs, pitkänhuiskea blondi ei vastaa tyypillistä mielikuvaa likaisissa haalareissa rautaa takovasta metalliduunarista. Mervi Rantanen painottaa kuitenkin, että ”metalli on se mun juttu!” Mervi kertoo olleensa peruskoulussa se tunnollinen ysin tyttö, joka haaveili luokanopettajan urasta. Elämä vei kuitenkin toisille, metallisille urille. Lähtökohtaisesti kone- ja metalliala ei ollut Merville täysin vieras, isä työskenteli levyseppähitsaajana.

Kun peruskoulu oli käyty, Mervi muutti kotoa 16-vuotiaana ja työskenteli mm. kaupan kassalla. Kaverit kertoivat, että autotehtaalla palkat olivat hyvät ja tyttö suuntasikin Uudenkaupungin autotehtaalle, silloiselle Saab-Valmetille. Mervin metalliura lähti käyntiin autonrakentajakoulutuksella, jonka jälkeen hän työllistyi autopeltisepäksi tehtaan korihitsaamoon. Kaverit olivatkin oikeassa – palkka oli hyvä ja lisäksi työtehtävät olivat kiinnostavia. 90-luvulla iski lama ja korihitsaamon väki lomautettiin. Telakkateollisuus oli kuitenkin voimissaan ja Mervi päätti suunnata laivanrakentajaksi. Hän kävi hitsauskurssin Laitilan aikuiskoulutuskeskuksessa sekä laivanrakentajakurssin Rauman telakalla, jonne hänet palkattiin hitsaajaksi.

Hitsarista diplomi-insinööriksi

Mervi oli ainoa nainen laivanrakentajakurssilla eikä telakallakaan montaa naista hitsarina ollut. ”Viihdyin miesvaltaisella työpaikalla erittäin hyvin”, kertoo Mervi. ”Pidän rennosta meiningistä ja koin, että olin tasavertainen miesten kanssa ja minua tuettiin sekä kannustettiin työssäni.”

Opiskelukipinä jäi kuitenkin kytemään. Mervi haki, ja pääsi, opiskelemaan insinööriksi tuotantotalouden puolelle. Laivateollisuutta hän ei kuitenkaan jättänyt, opintojen ohessa Mervi työskenteli materiaalihallinnossa mm. teräsvaraston ohjaukseen liittyvissä tehtävissä, ja valmistuttuaan työnsuunnittelussa sekä laatu- ja kehitystehtävissä. Kartutettuaan kokemusta myös tuotannon esimiestehtävistä Mervi halusi laajentaa osaamistaan kaupalliselle puolelle, ja siirtyi myyntitehtäviin. Seuraava askel opinnoissa oli diplomi-insinöörin tutkinto. Sen Mervi suoritti Teknillisessä korkeakoulussa tuotantotalouden osastolla, pääaineenaan johtaminen ja työpsykologia. Valmistumisen jälkeen työnantaja oli SOK, jossa Mervi toimi rautakaupan ketjuohjauksessa kehitystehtävissä.

”Metalli on mun juttu”

Haastavat myynti- ja kehitystehtävät olivat mielenkiintoisia, mutta Mervi kaipasi takaisin metallin pariin. Hän osallistui Hyrian järjestämälle CNC- ja koneistustekniikan kurssille ja jäi sille tielleen. Kurssin aikana Mervin kyvyt ja kokemus eivät jääneet huomaamatta ja tällä hetkellä hän työskentelee kone- ja metallialan projektitehtävissä (UVVET-hanke) Hyriassa. Myöskään Mervin uraa leimannut jatkuva opiskelu ja itsensä kehittäminen ei ole jäänyt: käynnissä ovat kasvatustieteen opinnot avoimessa yliopistossa sekä käytännön hitsaustaidon kehittäminen kansainvälisen hitsaajan (IW) koulutusohjelmassa Hyrialla.

Ammatillinen koulutus on erinomainen pohja jatko-opinnoille ja työllistymiseen

Mervi painottaa, että ammatillinen koulutus antaa erinomaisen pohjan myös jatko-opinnoille. Kun asiat on oppinut hyvin käytännön kautta, se helpottaa teorian ymmärtämistä. Mervi on myös huomannut, että ammatillista koulutusta arvostetaan työnhakutilanteessa. Työnantajat palkkaavat mieluummin henkilön, jolla on vankka käytännön kokemus alan töistä. ”Ammatillinen koulutus on hyvä reitti jatko-opinnoille ja sitä reittiä kannattaisi useamman hyödyntää”, huomauttaa Mervi.

Metalliala sopii Mervin mukaan naiselle siinä missä miehellekin. ”Toki osa töistä voi olla naiselle fyysisesti raskaita, mutta yhtä lailla metallialalta löytyy kevyitä ja hyvin siisteissä tehdasoloissa tehtäviä töitä. Eräs pitkän linjan hitsauskouluttaja myös kehui naishitsaajia sanoen heillä usein olevan luonnostaan ”hyvän käsialan”, joka vaikuttaa hitsin laatuun.

Metallialalla on töitä tarjolla: tälläkään hetkellä ei osaavia työntekijöitä ole tarpeeksi ja eläkkeelle on tulevina vuosina jäämässä paljon väkeä. Myös yrittäjyys sukupolvenvaihdoksen kautta on yksi mahdollisuus työllistyä.

Metallinen tulevaisuus

Kun Merviltä kysyy tulevaisuuden suunnitelmista, tulee vastaus kuin kaupan hyllyltä: "haluan edelleen syventää hitsaukseen liittyvää osaamistani, ehkäpä kouluttautumalla kansainväliseksi hitsausneuvojaksi tai hitsausinsinööriksi”