Toimitusjohtajan katsaus vuoteen 2010
Hyria koulutus Oy:lle vuosi 2010 oli erittäin työntäyteinen ja menestyksekäs. Yhtiön ensimmäistä kokonaista vuotta kuvasti voimakkaasti toimintojen käynnistäminen ja kehittäminen. Yhden oppilaitoskokonaisuuden rakentaminen seitsemän oppilaitoksen fuusiosta on pitkäjänteistä työtä rakenteiden, toimintakulttuurien ja toimintatapojen yhteen saattamiseksi.
Ammatillisen koulutuksen valtakunnallinen vetovoimaisuus näkyi positiivisesti Hyrian toiminnassa. Rakenteellista uudistusta toteutettiin suotuisissa olosuhteissa. Ammatilliseen peruskoulutukseen saadut 170 lisäpaikkaa merkitsee jopa n. 1,7 milj. euron vuosittaista liikevaihdon kasvua. Talousalueen ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus oli vuonna 2010 erittäin hyvä. Hyriaan haki vuoden 2010 yhteishaussa ensisijaisia hakijoita n. 1,5-kertainen määrä yhtä aloituspaikkaa kohden.
Hyrian hallituksen puheenjohtaja Antero Rönkä menehtyi vaikeaan sairauteen vuoden 2010 alussa. Tämä toi hallituksen kokoonpanoon muutoksia. Anteron Röngän varamiehenä toiminut Karel McLeod Smith nousi hallitukseen ja kevään yhtiökokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi. Muuten hallitus jatkoi entisessä kokoonpanossaan.
Yhtiön liikevaihto vuonna 2010 oli n. 41 milj. euroa, mikä on lähes 2 milj. euroa ennakoitua suurempi. Kasvu johtuu nuorten ammatillisen peruskoulutuksen vetovoimaisuudesta, työvoimakoulutuksen määrän kasvusta sekä Hyrian saamasta harkinnanvaraisesta valtionosuudesta.
|
Omistaja |
Osakeanti |
Osakkeet |
% |
Merkintähinta / osake € |
Apportin määrä € |
|
Hausjärven kunta |
1 035 |
1 150 |
4,60 |
1 641,70 |
~ 1 699 160 |
|
Hyvinkään kaupunki |
7 526 |
8 362 |
33,45 |
1 562,03 |
11 755 811 |
Lopen kunta |
803 |
892 |
3,57 |
1 639,79 |
~ 1 316 748 |
Riihimäen kaupunki |
5 652 |
6 280 |
25,12 |
1 641,23 |
~ 9 276 236 |
Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö |
7 484 |
8 315 |
33,26 |
1 280,68 |
9 584 611 |
Yhteensä |
22 500 |
25 000 |
100,00 |
|
33 632 689 |
Tilikauden tulos 0,88 milj. euroa on olosuhteisiin nähden hyvä. Vuonna 2010 Hyria sai opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvaraista valtionosuutta 1,2 milj. euroa, mikä osaltaan selittää hyvää tulosta. Hyria on tehnyt viime vuonna vain puolen vuoden, eli n. 0,65 milj. euron poistot, joka aiheuttaa seuraavan vuoden tulokseen heikennystä n. 0,7 milj. euroa. Toisaalta taas vuoden tulosta rasittavat lomapalkkavaraukset 0,85 milj. euroa sekä n. 1,2 milj. euron arvonlisäveromaksut, joita 5,2 %:n korotettu valtionosuus ei kata.
Yhdistymisvaiheessa erityisesti yhteisten palveluiden kustannukset sekä henkilöstömenot ovat liikevaihtoon nähden suhteellisen suuret. Näitä kustannuksia tullaan karsimaan vuosina 2011 - 2014 hallituksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti.
Hyrian vakavaraisuus on hyvällä pohjalla. Yhtiön pääomaan saatiin merkittävä korotus kesäkuussa 2010 toteutetussa osakeannissa. Hyrian osakkaat merkitsivät yhtiön osakkeita ja Hyria sai vastineeksi oppilaitoskiinteistöt sekä niiden irtaimiston. Hyrian oma pääoma nousi osakeannin myötä yli 32 milj. euroon. Ulkopuolista rahoitusta yhtiöllä on reilut 2 milj. euroa, mikä on edelleen hyvin kohtuullinen määrä. Yhtiö on varautunut ottamaan lisävelkaa vuonna 2011 pintakäsittelyalan opetustilan rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Vuonna 2010 yhtiö ei ole joutunut turvautumaan kassalainoihin. Myös investoinnit on pystytty toteuttamaan omalla rahalla, vaikka jälkirahoitteisella toiminnalla on merkittävä osuus liikevaihdossa.
Merkittävin organisaatiomuutos vuonna 2010 oli koulutuksen tulosalueen jakautuminen neljään osaamisalueeseen: hyvinvointi, rakentaminen ja luonnonvarat, palvelu ja teollisuus. Osaamisaluejaolla pystymme paremmin palvelemaan koko talousaluetta yhtenä Hyriana sekä suuntaamaan resursseja yhteiskäyttöön. Uusi organisaatio mahdollistaa koko talon yhteissuunnittelun sekä yhteisen, entistä tiiviimmän kehittämistyön. Uskon uuden organisaation palvelevan opiskelijoitamme sekä työnantajia pitkällä aikavälillä entistä paremmin.
Hyrian henkilöstömäärä on noussut vuonna 2010 edellisestä vuodesta n. 20 henkilötyövuodella. Määrä on kasvanut erityisesti koulutusvolyymien ja liikevaihdon kasvun tuoman opettaja- ja kouluttajatarpeen tyydyttämiseksi. Henkilöstön hyvinvointiin panostaminen näkyy henkilöstön pysyvyytenä ja viihtyvyytenä. Toukokuussa 2010 toteutettiin Hyrian ensimmäisen henkilöstökysely, jonka mukaan henkilöstötyytyväisyys on hyvää valtakunnallista keskiarvoa.
Hyrian strategiatyötä on jatkettu vuonna 2010 koko henkilöstön voimin. Tulosalue- ja yksikkökohtaisten toimintasuunnitelmien rakentaminen on ollut suuri ponnistus. Yhteisvoimin tehty strategia helpottaa yhteensulautumista ja luo tavoitteet osastojen ja tiimien toiminnan kehittämiselle. Strategiatyö jatkuu edelleen 2011, jolloin jokaisen osaston ja yksikön strategiset tavoitteet kirjataan seuraavaa kolmea vuotta koskeviksi tavoite-, tulos- ja palvelusopimuksiksi.
Hyria solmi seitsemän oppilaitoksen kumppanuussopimuksen elokuussa 2010. Sopimuksella halutaan varmistaa tiivis yhteistyö, toimintojen kehittäminen ja resurssien yhteiskäyttö lähialueen oppilaitosten kesken. Sopimuksen allekirjoittaneita oppilaitoksia ovat Hyrian lisäksi Koulutuskeskus Tavastia, Hämeen ammatti-instituutti, Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto, Kiipulan ammattiopisto, Forssan ammatti-instituutti sekä Faktia Koulutus Oy.
Toimitusjohtajan alaisuuteen perustettiin elokuussa 2010 erillinen tarkastusyksikkö, jonka johtoon nimitettiin tarkastusjohtaja. Yksikön tehtävänä on toteuttaa yhtiön sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa toimitusjohtajan ja hallituksen määrittämien periaatteiden mukaisesti.
Hyrian markkinointi- ja sidosryhmätyö on johdon keskeinen tehtävä. Hyrian brändiä on rakennettu yhteisen ilmeen, alueellisen näkyvyyden ja positiivisen tekemisen kautta. Hyrian iskulause – Enemmän osaamista – tukee yhtiön markkinointia ja viestintää. Tavoitteemme on olla arvostettu ja dynaaminen edelläkävijä. Hyrian tunnettuuden lisääntyminen on näkynyt kasvaneissa hakijamäärissä sekä vilkkaassa yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa.
Vuosi 2011 on vuosisuunnittelun kehittämisen vuosi. Hyria panostaa sekä yhteisten palveluiden palvelusopimusten että koulutuksen tavoite- ja tulossopimusten kehittämiseen. Sopimuksiin kirjataan tulosalueiden tavoitteet. Samalla saadaan toimintaan ja resurssien käyttöön suunnitelmallisuutta.
Hyrian markkina-asemaan tai muuhun toimintaan ei liity suuria uhkakuvia. Ammatillisen koulutuksen suosio näyttää edelleen jatkuvan, työvoimakoulutuksen tarpeen odotetaan olevan edellisen vuoden kaltainen ja talousalueen yritystoiminnassa näkyy taantuman jälkeisen ajan merkkejä. Toivottavasti tämä näkymä ennakoi nuorille ja aikuisille työpaikkoja ja Hyrialle ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kasvanutta kysyntää.
Jarno Tuimala



