Koulutus

 

Vuoden 2009 aikana toteutui pitkään suunniteltu ja opetusministeriön vauhdittama koulutusuudistus, kun Hyvinkään-Riihimäen talousalueen seitsemästä ammatillisesta oppilaitoksesta leivottiin ammatti- ja aikuisopisto. Uusi oppilaitos, Hyria, aloitti koulutustoimintansa 1.8.2009.

 

Alueellista oppilaitosten yhteenliittymää oli puuhattu jo parinkymmenen vuoden ajan Hyvinkään-Riihimäen alueelle. Viimeinen ja samalla lopputulokseen johtanut suunnitteluvaihe alkoi maaliskuun alussa 2006, jolloin alueen koulutuksenjärjestäjien edustajat ja kuntien sivistys- ja koulutoimien johtajat kokoontuivat yhteiseen neuvonpitoon.

 

Pian sen jälkeen Hyvinkään-Riihimäen talousalueen johtoryhmä alkoi johtaa opistotyötä määrätietoisesti. Se perusti laaja-alaisen ohjausryhmän ja tilasi opetushallitukselta (tekijänä Petri Pohjola)  kaksi selvitystä ammatti- ja aikuisopiston pystyttämisestä alueelle. Niiden lisäksi tehtiin selvitys kolmen erilaisen koulutuksenjärjestäjän ja mahdollisten taustayhteisöjen välisistä juridisista ongelmakohdista.

 

Kun Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammatti- ja aikuisopisto Oy, myöhemmin Hyria koulutus Oy, perustettiin tammikuun lopussa 2009 ammatti- ja aikuisopisto -projektin suunnittelu oli jo varsin pitkällä. Erilaisiin projektiryhmiin oli osallistunut kymmenittäin tulevan koulutusorganisaation opetus- ja muuta henkilöstöä. Osittain tämän vuoksi kunnianhimoinen tavoite, henkilöstön ja koulutusten toimilupien siirtyminen osakeyhtiöön elokuun 2009 alussa, pystyttiin toteuttamaan.

 

Koulutustoiminta aloitettiin siten, että opetuksessa ei tapahtunut suuria muutoksia syyslukukauden 2009 aikana. Näin rauhoitettiin varsinainen ”tuotantotoiminta” opiston alkumetreillä. Kehittämistoimet painottuivat oppilaitoksen infrastruktuurin rakentamiseen. Merkittävimpinä olivat mm. henkilöstönsiirtoon liittyvät asiat, erilaisten tietojärjestelmien (taloushallinto, opiskelijahallinto, henkilöstöhallinto, tietoverkot) suunnittelu ja hankkiminen ja johtamisjärjestelmän kehittäminen.

 

Syksyn aikana pedagoginen kehittäminen keskittyi koulutuksen tulosalueen organisoimiseen. Pitkien pohdintojen jälkeen päädyttiin ratkaisuun, jossa koulutus jaettiin neljään osaamisalueeseen: hyvinvointi, luonnonvarat ja rakentaminen, palvelu sekä teollisuus. Organisoitumisen tavoitteena on vanhojen oppilaitosrajojen poistaminen, nuorten ja aikuiskoulutuksen yhteisen kehittämisen mahdollistaminen sekä synergiahyötyjen optimointi uudessa isossa oppilaitoksessa. Koulutuksen yhteydessä on lisäksi työelämäpalvelujen yksikkö, jonka tehtävänä on alueellisen työelämän kehittäminen.

 

Hyria koulutus on toiminut aktiivisesti alueellisissa verkostoissa jatkaen siten entisten koulutuksenjärjestäjien perinteitä. Alueen oppilaitokset ja alueelliset kehittäjäorganisaatiot ovat muodostaneet yhteistyöfoorumin, jonka puheenjohtajana toimii Hyrian rehtori. Yhteistyöfoorumi perustuu vapaaehtoisuuteen ja yhteistyökumppanuuteen. Kokouksissa käsitellään yhteisesti toteutettavia alueellisia koulutus- ja kehittämishankkeita. Yhteistyöfoorumissa toimii aktiivisesti alueen ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut, TE-toimistot, kauppakamari, aluekeskus, Techvilla, Yritysvoimala ja Riihimäen teollisuuskylä.

 

Hyria ja Hämeen ammattikorkeakoulu yhdessä kutsuivat alueen kone- ja metallitekniikan alan yritysten edustajat kokoon sillä seurauksella, että syntyi neuvottelukunta KOMEAT. Neuvottelukunta on toiminut vuoden ajan ja se on ohjannut Hyrian ja Hämeen ammattikorkeakoulun kone- ja metallitekniikan koulutuksen kehittämistä alueen työelämätarpeiden suuntaan.

 

Hyria on asettanut itselleen kunnianhimoisia tavoitteita menestyä jatkuvasti kovenevilla koulutusmarkkinoilla. Tavoitteiden saavuttamiselle on nyt saatu perusta, jolle on hyvä rakentaa tulevien vuosien työ.

 

 

Aikuiskoulutus

 

Aikuiskoulutusta toteutetaan opetusministeriön myöntämällä valtionosuusrahoituksella, työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamalla työvoimakoulutuksella, erilaisilla projektirahoituksilla sekä yritysten ja osallistujien maksamilla osallistumismaksuilla.

 

Ammatillinen aikuiskoulutus on joko tutkintoon valmistavaa tai muuta ammattitaitoa lisäävää koulutusta. Aikuiskoulutuksessa suoritetaan ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Lisäksi on mahdollisuus suorittaa erilaisia työelämässä vaadittavia pätevyyskoulutuksia (esim. tulityökortti, ea-koulutus, hygieniapassi).

 

Keväällä 2009 valmistauduttiin Hyrian toiminnan aloittamiseen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuksen työryhmässä. Merkittävänä tehtävänä oli kartoittaa, minkälaista aikuiskoulutusta eri koulutuksen järjestäjät

olivat toteuttaneet, mitä näyttötutkintojen järjestämissopimuksia kullakin järjestäjällä oli ja mitä erilaisia pätevyyskoulutuksia annettiin.

 

Hyria tarjoaa aikuiskoulutusta kaikilla koulutusaloilla. Aikuiskoulutuksen toteutus on monimuotoista. Opetusta tapahtuu oppilaitoksessa ja työpaikoilla ja toteutetaan myös tietoverkkojen välityksellä. Hyrian aikuiskoulutukseen osallistui syksyn 2009 aikana lähes 3 800 aikuista, joista noin puolet oli mukana tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. 

 

Oppisopimuskoulutus on koulutuksen muoto, jossa työssä/työpaikalla tapahtuvan oppimisen osuus on noin 80 %.  Myös muissa koulutuksen toteutusmuodoissa työssä oppimisen merkitys on lisääntynyt henkilökohtaistamisen myötä.

 

Hyria järjestää oppisopimuskoulutuksena ammatillisia perustutkintoja, ammatillista lisäkoulutusta sekä muuta aikuiskoulutusta. Kiintiöityjä lisäkoulutuspaikkoja Hyrialla on 640. Perustutkintoon valmistavassa oppisopimuskoulutuksessa oli syksyllä 228 opiskelijaa.

 

Hyria koulutuksella on näyttötutkintojen järjestämissopimukset 14 perustutkintoon, 25 ammattitutkintoon, 15 erikoisammattitutkintoon. Osa järjestämissopimuksista on edelleen aiempien koulutuksen järjestäjien nimissä. Tämä ei kuitenkaan estä tutkintojen järjestämistä Hyriassa.

 

Hyria järjestää tutkintoja myös muille koulutuksen järjestäjille eri puolille Suomea. Tätä yhteistyötä tehdään mm. sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, logistiikan perustutkinnon sekä johtamisen erikoisammattitutkinnon osalta.

 

Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (AKKU) toteutumisen myötä aikuisten kouluttautumismahdollisuuksia monipuolistetaan. Tästä on esimerkkinä vuoden 2010 alusta voimaan tullut uudistus, joka mahdollistaa tietyin edellytyksin työttömien osallistumisen omaehtoiseen koulutukseen työttömyysturvaansa menettämättä. Sekä AKKU työelämän nopeasti muuttuvat osaamistarpeet edellyttävät Hyrialta kattavaa aikuiskoulutuksen palvelutarjontaa, osaavaa henkilöstöä joustavuutta ja toimivaa yhteistyöverkostoa. 

 

Ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitys on valtakunnan tasolla tunnustettu. Rahaa koulutuksen järjestämiseen kanavoituu usean eri järjestämistavan kautta. Haasteena on kehittää koulutuksen toteutusmuotoja, jotka nykyistä enemmän mahdollistavat oppimisen omalla työpaikalla. Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksissä, joissa on vaikea irrottautua oppilaitoksissa tapahtuvaan koulutukseen.

 

 

Nuorten koulutus

 

Nuorten perustutkintokoulutusta antavissa Hyvinkään kaupungin ja Riihimäen koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa osallistuttiin yhteisen koulutusorganisaation, Hyrian, synnyttämiseen osallistumalla yhteisten kehittämisryhmien toimintaan.

 

Yhteisvalintaprosessiin tarvittavat tiedot on toimitettava KOULUTA -järjestelmään edellisen vuoden syksyllä, joten kevään 2009 yhteishakuun yksiköt osallistuivat vanhojen ylläpitäjien nimissä. Tästä syystä pidettiin tarkoituksenmukaisena aloittaa uusi lukuvuosi vanhojen yksikkörakenteiden pohjalta. Syyskuun laskentapäivän mukaan nuorten perustutkintoon johtaviin sekä erilaisiin ohjaaviin ja valmentaviin koulutuksiin osallistui 2 566 nuorta.

 

Hyria koulutuksen toimiluvan mukainen aloituspaikkamäärä oli toimintavuonna 2510 paikkaa, joten oppilaitoksessa on hieman opiskelijoita ylipaikoilla. Tilanne on tältä osin hyvä. Opetusministeriö päätti syksyn tilanteen pohjalta myöntää 30 lisäpaikkaa vuodelle 2010.

 

Hyria tarjoaa perustutkintoja tekniikan ja liikenteen alalla (10 koulutusohjelmaa), yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (3 koulutusohjelmaa), luonnontieteiden alalla (1 koulutusohjelma), kulttuurialalla (2 koulutusohjelmaa), sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla (6 koulutusohjelmaa), luonnonvara- ja ympäristöalalla (6 koulutusohjelmaa) sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla (4 koulutusohjelmaa).

 

Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi Hyriassa on mahdollista suorittaa talouskoulu sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavia ja valmentavia ja kuntouttavia koulutuksia.

 

Syyslukukauden keskeisin painopistealue oli koulutuksen organisaation kehittäminen vastaamaan uuden alueellisen oppilaitoksen tarpeita.

 

Peruskoulun päättävien luokkien opiskelijamäärät ovat toimialueella kasvussa, joten tämä tarjoaa mahdollisuuden lisätä aloituspaikkoja.

 

 

Työelämäpalvelut

 

Hyrialla on koulutustehtävänsä lisäksi työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, jonka tavoitteena on edistää alueen elinkeinoelämän tuottavuutta, työhyvinvointia ja kilpailukykyä.

 

Hyriaan nykyään kuuluvat oppilaitokset ovat jo useita vuosia toteuttaneet aktiivista yhteistyötä alueen yritysten ja julkishallinnon kanssa niin koulutus- kuin kehityspalveluiden avulla.

 

Hyriaan luotiin oma toimintayksikkö, jonne keskitettiin kehityspalvelutuotteet, myynti, projektipalvelut sekä aikuisten työpajatoiminta Sadonkorjuuhankkeen muodossa. Tämä tarkoitti vuonna 2009 myynti-, asiantuntijapalvelu-, projektipalveluprosessien sekä työllisyyden edistämistoimien kehittämistä.

 

Vuoden 2009 aikana toteutimme sekä sovimme toteutettavaksi seuraavina parina vuotena useita monipuolisia asiantuntija- ja kehityspalvelukokonaisuuksia työyhteisöille. Palvelut perustuvat vakioituihin tuotteisiin, konsultoiviin koulutuksiin sekä yritysten henkilöstöä osallistaviin toimintatapoihin ja asiakaskohtaisesti suunniteltuihin kehityshankkeisiin. Asiantuntijapalveluita tuotamme sekä julkihallinnolle että talousalueen yrityksille. Vuonna 2009 merkittävimpänä yritysyhteistyön välittäjänä on toiminut Yritysvoimala Oy:ssä toimiva TUTKA -hanke. Toteutukset ovat vaatineet koulutusorganisaatiolta uudenlaista, joustavaa ja nopeasti reagoivaa toimintatapaa muun muassa monialaisten lomautuskoulutusten muodossa.

 

Jatkossa pyrkimyksemme on kehittyä yhä paremmiksi kehityskumppaneiksi sekä julkisten työyhteisöjen että yritysten kanssa. Palvelutarjontaa kehitämme työelämän kysynnän mukaisesti.

 

 

Hanketoiminta

 

Hyrian hanketoiminta on ollut vuoden 2009 aikana mittavaa. Eri yksiköissä on ollut käynnissä n. 30 monialaista ja -laajuista projektia. Projektien kokonaisrahoitusosuus on ollut 1 610 000 €, josta omarahoituksen osuus on ollut 21 %. Varsinaisen hanketoiminnan lisäksi olemme osallistuneet työllisyyden edistämistoimiin Sadonkorjuu-hankkeen kautta, jonka rahoitusosuus on vuositasolla noin 600 000 €.

 

 

Vuoden 2009 aikana hankkeet ovat jakautuneet eri sektoreille seuraavasti:

• Yhteiskuntavastuuhankkeiden osuus on 31 % koko hanketoiminnasta. Näissä hankkeissa kehitetään mm. ympäristökasvatusta ja maahanmuuttajien ja työelämästä poisjäävien syrjäytymisen ehkäisemistä.
• Pedagogisen kehittämisen hankkeiden osuus on 22 %. Hankkeiden tarkoituksena on kehittää opetusmenetelmiä ja –materiaaleja, täydennyskoulutusta, opiskelijoiden työelämäjaksoja, oppimisverkostoja.
• Investointihankkeiden osuus on 22 %. Investointihankkeiden avulla kehitetään oppimisympäristöjä ja toteutetaan merkittäviä laitehankintoja. Hyrian Sakonkadun yksikössä on käynnissä kolmevuotinen EAKR:n rahoittama automaation oppimisympäristöjen kehittämishanke. Hankkeen puitteissa parannettiin merkittävästi pneumatiikan oppimisympäristöjä. Tulevina vuosina hankkeen avulla kehitetään mm konenäön ja robotiikan oppimisympäristöjä. First Round Center-hankkeessa tehdään tuotekehitysyhteistyötä yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun, BIT/Aalto-yliopiston, Suomen tuotekehitysyhdistyksen, Riihimäen Teollisuuskylän, First Roud Oy:n Leitsinger Oy:n ja Yritysvoimala Oy:n kanssa.
• Työelämän kehittämishankkeiden osuus hanketoiminnasta on 21 %. Hankkeissa kehitetään yrityksille, julkisyhteisöille ja erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja.
• Opiskelijoiden liikkuvuuden lisäämishankkeilla tuetaan sekä opiskelija- että opettajavaihtoa. Näiden hankkeiden osuus hanketoiminnasta on 4 %.

Hankkeiden ulkopuolisina rahoittajina ovat toimineet ESR 32 %, EAKR 22 %, OPH 15 %, EU 14 %, OPH/TYKE 12 % ja muut 5 %.

 

Hyrian osallistuminen työllisyyden edistämistoimintaan Sadonkorjuu 2009 –hankeella on merkittävästi ehkäissyt aikuisten syrjäytymistä ja edistänyt työllistymistä talousalueella. Hankkeen Työmyllyt ovat aikuisten työpajatoiminnan yksiköitä Hausjärvellä, Hyvinkäällä, Lopella, Nurmijärvellä ja Riihimäellä. Hanketta ovat rahoittamassa Uudenmaan ja Hämeen TE -keskukset sekä kaikki toiminta-alueen kunnat.

 

Työmyllyt tuottavat monipuolisia työkykyä ja työllistymistä sekä elämäntilanteen selkiytymistä edistäviä palveluita. Asiakaspaikkoja on 60 ja vuonna 2009 koko volyymi oli läpi vuoden käytössä, mikä kerrytti yli 15 000 asiakastyöpäivää. Sadan asiakkaan läpivirtaustavoite lähes tuplattiin, sillä vuoden aikana Työmyllyissä oli 174 eri asiakasta. Suurista asiakasmääristä huolimatta toiminnan lähtökohta on jokaisen asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen.

 

Työmyllyissä työskentelee 12 täysipäiväistä yksilö-, työ- ja työhönvalmentajaa sekä osa-aikaisesti suuri joukko muita hyrialaisia ja yhteistyökumppaneiden työntekijöitä.

 

Ensimmäinen Työmylly aloitti toimintansa Riihimäellä vuonna 2005 ja muut paikkakunnat saivat omat yksikkönsä 2007 syksyllä. Toiminta on osoittautunut tarpeelliseksi ja vakiinnuttanut asemansa merkittävänä erityistyöllistämisen verkoston osana.